European Association of Work and Organizational Psychology (EAWOP) ataatsimiinneranni Lissabonimi ingerlanneqaqqammersumi, tarnip pissusaanik ilisimasalinni aqutsisuuneq (chefpsykolog) Jensine Nedergaard, Kalaallit Nunaanni Kommune Qeqertalimmiit aqqutissiuisumik nutaaliornermik ataqqinaatitut saqqummiussivoq: Ilaqutariinnut Sullissivik Qaammaavik nutaaq. Una nutaaliorneq one-point-contact center ilaqutariinnut neqeroorut nunat assigiinngitsuni ilisimatusarnermi ingerlatsisuni kisiartaalluni soqutiginnilersitsinngilaq, kisianni inuiaqatigiinni atugarissaarnermut kiisalu ilaqutariinnut siunnersuinermuttaaq siumut isigisumik akuulersitsisumillu pullaveqarnermiguttaaq akuersaarluarneqarpoq.
Qaammaavik, Aasianni siulersorneqartoq kiisalu Kangaatsiami, Qasigiannguani Qeqertarsuarmilu Ilaqutariit illuini pikkorissunik suleqateqartoq, ilaqutariinnut ikiuinernut nutaamik pitsaassusiliivoq. Kingunerlutsitsinermik katsorsaanermik, atuarfinni suliffeqarfinnillu pamersaanermi-psykologiskimik suleqateqarnermik, ataatsimut inissisimasumik assigiinngitsunik psykologiskimi katsorsaanermillu neqerooruteqartunik ataatsimoortitsinikkut, Kommune Qeqertalik innuttaasunut pisariaqartunik isumalluutinut attaveqarsinnaanermut ajornannginnerulersitsivoq. Una aaqqissuussaq ilaqutariinnut inunnullu ataasiakkaanut periarfissiivoq saaffiginniffissamik, immikkoortortat assigiinngitsut akornanni aqutsitsinngitsumik, uippakajaarnermik paatsuunganermillu annikillisitsisuusumik. Qaammaavik modeliuvoq, innuttaasut ataqqinassusaannik ataatsimullu isigineqarnerisa peqqissuunerannik pingaartitsisuusoq.
Qammaavimmi tarnip pissusaanik coacherinermi tunngavittut
Qammaaviup paasinnilluartumik pullaviata qitiusumik ilagivaa tarnip pissusaanik ilisimasalimmik coacherinermi (psykologisk coach) annertuumik atuineq. Una coachereriaaseq innuttaasunut kisiartaasumik neqeroorutaanngilaq, kisianni Qammaavimmi kiisalu Kommune Qeqertallip iluani sulisunut allanut pingaarutilimmik inissisimaffiitigut nukittorsaataasumik ineriartuutaasumillu inissisimavoq. Tarnip pissusaanik ilisimasalimmik coacherineq (psykologisk coach) malunnartumik sakkussatut, sulisut innuttaasullumi inuttut sulisutullu ineriartornissaminnut periarfissinneqartumik avatangiitsimik pilersinneqassapput, taamaasilluni inuiaqatigiit mattunerusut akuunerusullu pilersinneqarnerannut iluaqutaasussaq.
Tarnip pissusaanik ilisimasalimmik coacherineq (psykologisk coach) Qammaavimmi sulisut sulianut ajornakusoortunut kiisalu innuttaasut misiginneqatigisinnaanerannut kiisalu sukkanerusumik tapersersornissaannut nukittunerulernissaannullu ikiuutaassaaq. Taamatuttaaq kommunip immikkoortuisa ilaannut suleqatinut akimuilluni coachereriaaseq taamatut ittoq ikorfartuissaaq, kommunip sullisseriaasiata kulturianut ataatsimoortitsisuata ataatsimoortumik nukittorsaatigisaanik. Innuttaasunut coaherineq isumaqarpoq, nammineerlutik unammilligassaannut akiuisinnaanerannut ajornartorsiutillu akissutissarsinissaannut ikiorneqarnissaq annertunerusumik pissarsiarissavaat, naggataatigut innuttaasut namminersorsinnaanermikkut inuulluarsinnaanermikkullu siuarsaatigisinnaasaminnik pissarsinissaat.
Nunat tamalaanut akuliutsitsinermut (Global Implementeringimut) Modeli
EAWOP-konferencemi qiimmattaatiginninneq nunat tamalaanut tulluarsaanninnissamut akuliutsitsinissamullu Qaammaaviup modelia neriulersitsivoq. Sullisseriaatsip ilusaata tikikkuminartumik qitiusumillu pilersitsinissaa Kommune Qeqertalimmi aqutsinermi siumut isiginninnerat peqataasut maluginiarpaat, sulisorpalaartumik assigiinngissutsimik ersersitsisuusoq kiisalu sullisseriaaseq ajornartorsiulersitsinngitsoq akulerutsitsisorlu ataatsimut sullissinerup ersersinneqarnera. Una aaqqissuussineq innuttaasunut pisariaqartumik ikiorsiinissap nassaarinissaanut kisimi ajornannginnerulersitsivoq, kisianni suleqatigiit akimortumik suleqatigiinnerup nukittorsaaffiginissaat kiisalu ikiorsiinerup ataatsimut isiginnittumik sukkanerusumillu qulakkeernissaa anguniarneqarpoq.
Qaammaaviup modelia assigiinngitsuni iluaqutaasinnaasunik neqerooruteqarpoq:
• Pisariillisaaneq tikikkuminassuserlu: Innuttaasup sumiiffimmi ataatsimi ikiorsiissutissat pisariaqartut tamaaasa pissarsiarisinnaalissavai, taamaasilluni piffissaajaataanngitsumik kiisalu pisortatigoortumik isumalluutit ujartuiffiginissaanut ajornannginnerulersillugu.
• Isumannaallisaaneq tatiginninnerlu qaffasinnerusoq: Sumiiffimmut ataatsimut ikiorsiissutit tamaasa katiternerinut paatsooqatigiinnissamut nalorninartoq millisarneqassaaq, kiisalu innuttaasut sullinneqarnerup ingerlarnga tamaat atorlugu ataavartumik sullinneqarneq qulakkeerneqassaaq.
• Ikorfartuineq peqataalersitsisoq: Ilaqutariit inuillu ataasiakkaat pisariaqartitaannut ataatsimoortumik isiginnittumik iliuuseqarnerup qitiata sullisseriaatsit tulleriiaarilluartut sukkanerusumik siammasinnerusumillu periarfissiivoq, kingunerlutsitsinermik katsorsaanermiit ataatsimut ataqatigiittumillu sinaakkutilimmik pamersaanermi siunnersuinermut siammasitsigisoq.
• Faginut arlalinnut Suleqatigiinneq aamma Tarnip pissusaanillu ilisimasalimmik Coacherineq (Psykologisk Coaching): Sulisunut innuttaasunullu immikkoortortanit assigiinngitsuniit ilisimasaqarluartunik sumiiffimmut ataatsimut katiterinermi kiisalu tarnip pissusaanik ilisimasalimmik coacherineq (psykologisk coach), ataqatigiissagaalluagaasumik sullissineq kiisalu ataasiakkaat ajornartorsiutaannik aaqqiissutissanut tulluarsakkat suliniutit pilersinneqassapput.
Qaammaaviup iluatsitsilluarnera nutaaliortumik siunissamillu isiginnittumik tunniusimasumik innuttaasunut sullissinerit Kommune Qeqertalimmut uppernarsaataavoq. EAWOP-konferencep uppernarsarpaa, ilismatusartut nunanit tamalaaneersut, tarnip pissusaanik ilisimasallit kiisalu inuiaqatigiinni aqutsisut qilanaarigaat, qanoq Qammaaviup iliuuseqarnera nunarsuarmioqataasunut assingusumik isumassarsiorfigineqarsinnaanera, kiisalu siunissami nunat tamalaat suleqatigiinnerannut tunngaviliisuusinnaanersoq, Kommune Qeqertalik siuttoralugu.
Kommune Qeqertalimmi tulluusimaarutigivarput ornikkuminartumik, misiginneqataasumik tatiginartumillu toqqammaviliinermi pilersitsinermi siuttuunerput, inuiaqatigiissusitsinnik ilukkut nukittorsaataasuusoq kiisalu inummik qitiutitsisumik akulerutsitsisumillu isumassuinerata nuannaartunartunngortitsineranut.