Qeqertarsuup tunngaviliisua Svend Sandgreen Sisimiuniit Aasiannukaqqusaasimasoq umiarsuarmut Lovisenborgimut ikaarunneqassammat tunngaviligassaanut Godhavnimut, ullutsinni Qeqertarsuarmut. Tamannalu pisimavoq unnuami 4. – 5. julillu akornani.
Qeqertarsuup illoqarfittut tunngavilerneqarnerata nalliuttorsiutigineqarnera ingerlanneqarpoq ulluni arfinilinni 10.7- 16. 7-imut.
Inuppassuarnit soqutigineqarluni peqataaffigineqarput aaqqissuussat sapaatip-akunnerani.
Ataasinngornermi katersugaasivimmi pisortatut illoqarfiup nalliuttorsiorneranut atatillugu katersugaasivik sinnerlugu oqalugiarpunga nunaqqatinut pilluaqqusillunga tikeraallu aamma qujaffigalugit nalliuttorsiornermut peqataajartorsimammata.
Tunngaviliisoq naatsumik ilisaritinneqarpoq, ullullu ingerlanerani nangittumik Svend Sandgreen sammineqallattaarpoq, katersugaasivimmilu kalaallisut aammalu tuluttut isiginnaarutikkut Svend Sandgreen pillugu ilisarititsissut ingerlaartinneqarput.
Ullormi siullermi katersugaasiviup aaqqissuussai inuppassuarnit katersuuffiupput, ullup qeqqariartornerani saqqummersitarput ammarpoq, ullullu sinnera katersugaasivik nal. 17.00 tungaanut ammatinneqarpoq.
Silatitsinni nal. 13.00-imiit tamanut kaffillerlutalu kaagillerpugut, innuttaasut kiisalu hoteli kaaginik tunissuteqarlutik.
Timi Tarni suleqatigalugu nipilersortartumik tikisitsisoqarpoq taamaalilluni kaffillerneq silami ingerlanneqartoq Brian Jensenimit alutorsaatigineqaqisumik ualeq tamaat pattagissamik tusarnaartitsisoqarluni.
Katersugaasivimmi sulisut sutugassanik tuniniaapput pølsinik grillikkanik illussaannik saftimillu.
Unnukkut katersugaasivik immikkut ammavoq, oqalugiartoqarpoq, katersugaasivimmiit saqqummiivunga qanga Qeqertarsuarmiut qunugineqartarsimanerannut tunngasoq kiisalu Svend Sandgreen nangillugu naggarserlugulu oqalugiaatigineqarpoq, tulliulluni qallunaatut ingerlanneqartumik avannaani naalagaasimasup Ph Rosendahlip ernutaa Jens Rosendahl oqalugiarpoq aatani ilisaritillugu aammalu suliaanut tunngasut pillugit.
Aqaguani marlunngornermi arsaattarfimmi katersugaasivimmiit Qasigiannguit Katersugaasivianeersut aammalu Peqatigiiffik Aarnussameersut pisissaartitsillutillu kalattut arsaatsitsipput, pisut allat arsaattarfimmi ingerlanneqartut allat saniatigut. Arsaattarfik killitsinnartumik ammaanersiorneqarpoq, Simigaq Heilmann oqalugiarluni qujassuteqarmat arsaattarfimmik tunniussaqarsimasunut Jens & Augusta Sallingimut. Inuttaasunut kaffillertoqarluni, borgmesterillu qinigaasarsimasut allat peqatigalugit aliikkutaaqisumik innuttaasunik allunaasamik noqqoruupput.
Aqaguaguani pingasunngornermi katersugaasiviup eqqaa inuaqivoq, sammisassaqartitsisoqarmat ilisarititsinermik Qasigiannguaniit katersugaasiviup peqatigiiffiullu Aarnuap pigisatik tamaasa qulaarlugit takkuttunut tamanut saqqummiussormatigit, taamaaliornikkullu qanga tupermi inuuneq ingerlanneqarnissaanut peqataasussarsiornermut aamma ingerlatsisoqarpoq, qujanartumillu iluatsittumik.
Sisamanngornermi katersugaasiviup ullua, qangatut pinnguaatit saqqummersinneqarput, misilinneqarsinnaallutillu, aamma suliaqartitsisoqarpoq katersugaasiviup silataani nerrivinni assigiinngitsunik assassortarissanik meeqqat qanga pinnguaataannik sanasoqarluni.
Tallimanngornermi katersugaasiviup pilersaarutai nikisinneqartariaqarsimapput, silap siallilertussaanera pissutigalugu, sumiiffissaq kiisalu nalunaaqutaq nikisinneqartariaqarsimalluni.
Taamaalillunilu sialliliussaatallakkaluarluta naammassivarput qanga siulivut 1700-kkunni tupermi inuuneq takutillugu, siorarsuarni kuukassaap kitaatunginnguani tupermi inuit pikialaarput, qapiartoqarluni, paattortoqarluni, qisuttarsimasumik nammaanik tikiussisoqarluni, siaasaasoqarluni, paarlaasseqatigiinnermik niuernermik arfanniaq ukiisimasoq peqatigineqarluni, toqqup iluani aanaajaap ernutsi ilagalugu mersorlutik alutornaqisumik piviusuusaartitsinermik takutitsisoqarpoq, aammalu mamartorsuarnik siaasagartuunneqarpoq.
-Qujamasuutigaagut piumassutsiminnik peqataasut naak amerlanerusinnaagaluartut, neriuppungullu katersugaasiviup aaqqissuussaanut peqatigisimasagut kulturitoqqatsinnit paasisaqarluarlutillu pissarsiaqarluarsimassasut. Taama naggasiivoq Qeqertarsuarmi katersugaasiviup pisortaa Linda G. Ostermann.