Marlunngorneq apriilip ulluisa 18-ianni Aasianni Qasigiannguanilu erngup nukiga atorlugu innaallagissiorfiliornissaq pillugu innuttaasunut paasisitsiniaasoqarpoq. Paasisitsiniaasuupput: Nukissiorfiit,
InuPlan aamma NIRAS. Marlunngornermi Aasianni sila nillikujuppoq anorsaalaarlunilu, unnullu taanna aamma Aasianni Katersortarfiutileqatigiit ataatsimeersuarlutik. Taamaammat inuit takkuttut
amerlagisassaanngillat. Unnulli uummaarissumik ingerlanneqarpoq.
Akit nikingangaatsiarput
Massakkut olie atorlugu Nukissiorfiit ingerlanneqarnerat ukiumut akisungaatsiarpoq. Soorlu assersuutigalugu Nuuk oliemik ikummateqarluni ingerlanneqarallarmat ukiumut 198 mio. kr. missaani
atuisarnikuuvoq. Massakkullu erngup nukinga atorlugu ingerlanermi ukiumut 300 tusind kr. missaa taamaallaat atorneqartalersimalluni. Illoqarfinnilu allani erngup nukiga atorlugu innaallagissiorfilinni
tamanna aamma takuneqarsinnaavoq.
Nunap iluatigut sulluliarsuit nunap qeriuaannartup ataaniissapput
Qasigiannguit eqqaanni Kangersunermi erngup nukiga atorlugu nukissiorfiliornermi tatsit marluk atorneqartussaapput. Tatsimit qullermiit tatsip alliup tungaanut 2.050 meter nunap iluatigut
sulluliarsuaqassaaq, kiisalu tatsimit allermiit sissami nukissiorfimmut 6.200 meterimik nunap iluatigut sulluliarsuaqassaaq. Taakkulu sulluliarsuit nunap qeriuaannartup ataaniissapput, pissutigalugu nunap qeriuaannartup qulaanut inissinneqaraluarpata arlaatigut ajutoortoqaraluarpat imeq ingerlaartussaq unitsinneqarpat qerisinnaammat. Nunalli qeriuaannartup ataatigut ingerlaarfileraanni nunap iluani nunap kissaata imeq kiassarsinnaammagu.
Kangersuneq allanit tamanit piukkunnarnersaavoq
Erngup nukiga atorlugu nukissiorfiliorniarnermi tatsit marluk nunap timaaniimmata tikinneqarsinnaanerilu ajornakusoormata aqquserniornissaq eqqarsaatigalugu tusarnaarianit ernummatigineqarmat
nassuiaatigineqarpoq; tatsit allat arlalissuit misissorneqarsimasut. Illoqarfinni allani erngup nukiga atorlugu nukissiorfiliortoqarnerani ilaatigut qorlortut atorneqartarput. Kangersunermi qorlortoqanngilaq, kuussuaqarporli, aammalu tatsit imartussusaat tassani atorluarniarneqarput. Tassa tatsip qulliup 208 mio. kubikmeter imartussuseraa, tatsillu alliup 86 mio. kubikmeter imartussuseralugu. Tassa imaappoq; tatsip qulliup taseq alleq imermik pilersussavaa, taamaammallu sulluliarsuaqassaaq 2.050 meterimik takissusilimmik. Taamaammat erngup nukiga atorlugu nukissiorfiliornissaq Kangersunermi piukkunnarnersaavoq.
Imminut akilersinneqaaq
Sanaartornerit allat eqqarsaatigalugit, soorlu illorsualioraanni avatangiisinut mingutsitsineq annikittuaraasarpoq, naammassilutili atorneqaleraangamik mingutsitsinerat annertusisarluni. Soorlu,
innaallagiaq (olie atorlugu), eqqagassat allarpassuillu ingerlalersarput. Erngup nukiga atorlugu nukissiorfiliornermi sanaartornerani avatangiisinut sunniutaat annertunerusarpoq, nukissiorfilli
naammassilluni atulerneqarnerata kingorna avatangiisinut sunniisinnaanera appasinnerpaanngortarluni. Taamaammat piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu imminut akilersinnaaqaaq.
Akitsuisoqarsinnaavoq
Erngup nukiga atorlugu innallaagissiorfiliornissaq Namminersorlutik Oqartussanik akuerineqaqqammerpoq, taannalu 1 mia. kr. tungaanut akeqartussaavoq. Taamaammat innaallagissiorfiliorneq akilerniarlugu naammassippat naatsorsuutigineqarsinnaavoq kallerup innera akitsuiffigineqalaarsinnaasoq. Tamannalu takornartaanngilaq, illoqarfinnimi allani erngup nukiga atorlugu innaallagissiorfiliornerni aqqusaarneqartanikuuvoq. Ukiulli ikittunnguit qaangiunnerani akilerneqalereersimalernerani aappaaqqittoqartarpoq.
86 % anguneqassaaq
Nunatsinni erngup nukiga atorlugu nukissiuuteqarneq massakkut 66 %-imiippoq. Kangersunermi erngup
nukiga atorlugu nukissiorfiliorneq naammassippat nunatsinni erngup nukiga atorlugu nukissiuuteqarneq 86
% angussavaa. Tamatumunnga killinnermut pissutaasut annerpaat ilagaat nunarsuaq tamakkerlugu CO2-
mik aniatitsineq millisarniarneqarmat. Taamaammat angusaq angissaqaaq nunarujussuaq 86 % angullugu
erngup nukiga atorlugu innaallagissamik pilersorneqalerpat.
