Inuiattut Ullorsiornermi Kangaatsiami Qeqertarsuarmi Aasiannilu kulturikkut nersornaatisisut.
Inuiattut ullorsiornermi kommunimi illoqarfinni nunaqarfinni pisarnertut erfalasut ullaakkut amuneqarput, naalagiaqatigiittoqarluni, puisimik angoqqaanniuttoqarluni, sumiiffiit ilaanni kaagiliullaqqinneqqusaatsitisoqarluni, asiarnerit igerlanneqarlutik.
Assi angoqqaartoq iginniarfimmi Pilutaq Frederiksen:
Iginniarfimmi angoqqaartuuvoq Pilutaq Frederiksen, asiarnermilu assit
.
Ukioq manna borgmester Ane Hansen Qasigiannguani Inuiattut ullorsiorneq nalliussivaa.
Kangaatsiami piorsarsimassutsikkut nersornaaserneqarpoq Otto Jeremiassen.
Otto inuusuttuaraallunili isikkamik arsarneq soqutigisaralugulu ukiorpassuarni ingerlatarivaa, nammineq isikkamik arsarlunilu sungiusaasuulluniluunniit.
Otto inuusuttoqatini Danmarkimut angalaqatigalungit sungiusaqatigissallugit suliniuteqarsimavoq, aningaasanillu katersinissartik sukataarutigisimallugu, iluatsimmat inuusuttoqatini peqatigalungit unammiarlutik puigunaatsorsipput. Kangaatsiaq kommuniugallarmat aallussimavaa isikkamik arsaluni nunaqarfimmiut Kangaatsiamilu peqatigiiffilerisut peqatigalungit unamminerit ingerlasarnissai.
Otto nammineq timersorneq ingerlakkunnaareeraluarlugu meeqqaniit inersimasunut sungiusaasarpoq, suli maannamut angutit inersimasut isikkamik arsarnermi sungiusartarlugit.
1999-mi GM nukappiaqqat unammiuaarneranni nr. 2-nngortippai, 2000-milu pissartanngortitsilluni. 2010-kkut ingerlaereersut nr. 2-nngortitsisimalluni.
1999-kkut naalerneranni sungiusartakkani katersortarfimmi aammalu mittarfeeqqami sungiusartittarsimavai angusarissaartillugit.
Otto ukiorpassuarni isikkamik arsarnermi akissarsiaqarnissani siunertarinagu sungiusaajuarpoq manna tikillugu. Maannamut Kangaatsimi meeqqaniit utoqqasaanut sungiusaasarpoq, Kangaatsiami unammiuaartitsinerit aaqqissuunniartarpai, ernermilu namminersortutut ingerlataa tapersersuisuliullugu Jutta Cup Kangaatsiami ukiut tamaasa pisartussatut ingerlasussatut aaqqissuuttarlugu. Taamaalilluni Kangaatsiami nunaqarfittaalu ilanngullugit illup iluani aammalu silami isikkamik arsarnermi sunniuteqarluartunut aamma siuarsaaqataalluartunut ilaavoq.
Qeqertarsuarmi piorsarsimassutsikkut nersornaaserneqarpoq Ane Marie Olrik.
Nersornaatisiaani imatut oqaaseqartaqarpoq:
“Ane Marie innuttaavutit illoqarfitta najoruminartuunissaanik ukiorpassuanngortuni suliniuteqartoq.
Ukioq naallugu illoqarfipput kusassarlugu suliaqartarputit, ullut akunnerillu naatsorsoraanni amerlassaqaat.
Suliartoraangavit, soraaraangavit freeraangavilluunniit puussiaaserlutit saliisutit innuttaasunit arajutsisimaneqanngilaq, tamanna pillugu maligassiuivutit pitsaalluinnartumik.
Taamatullu suliaqartarnitit annertuumik nunaqqataasuniik qujamasuutigineqarput.
Tamakku toqqammavigalugit Kommune Qeqertalik, Qeqertarsuarmi ukioq 2021-mi Kultur-kut suliniuteqarluarsimasutut nersornaaserneqarputit.”
Aasianni piorsarsimassutsikkut nersornaaserneqarpoq Hanne Kristiansen.
Hanne Aasianni kulturikkut sunniuteqarluartuuvoq. Innuttaasut Aasianni peqqissuunissaannut suleqataajuartarluni, aqqutissiuussiuartarlunilu. Assersuutitsialaavoq maajimi peqqissuusamut aallarneeqataasimammat siuttutullu inissisimasarluni tamannalu inuppassuarnik peqataaffigineqartarluni, maajimi peqqissuusap siunertaa saqqummiunnerani ersarissumik saqqummiuppaa ukiup sinneranut timip aalatinnerulerneratigut innuttaasut peqqinnerulernissaminnut nammineerlutik aqqutissiuussinnaanngornissaminnut matuersaammillusooq aallerfiginnaraat. Taamaalilluni napparsimaviup aningaasartuutigisartagai annikillisinneqarsinnaammata, imaluunniit nappaatinut katsorsartariaqartunut atorluarneqarsinnaammata.
Hanne Namminersortuuvoq, namminersortutut pisiniarfiutimini timersornermut tunngasunut tapersersuisarnera takuneqarsinnaajuaannarpoq, periarfissaajuaannarlunilu.
Hanne nersornaatisinerani Aasianni nersornaammik tigusisuuvoq arnaa.
Assit Aasianni angoqqaartut aamma kagiliullaqqinniuunnermi ajugaasut.
