“Ukiortaami tamassi pilluaritsi!
Qujanarlu maani ataatsimoornitsinni oqalugiaateqarsinnaagama.
Tassa inissippunga tulluaqqinnaartumik, ukiumi nutaami maani immitsinnut ilasseqatigiissinnaallutalu attaveqaqatigiissinnaasarnissaq siunertaralugu katerisimaarnitsinni. Qularinngilarami arlaatigut maaniittugut soqutigisaqaqatigiissasugut kommunerput pitsaanerpaamik eqqarsaatigalugu.
Kommune Qeqertalik inuussutissarsiuteqarnermik takornariaqarnermillu siuarsaanissamik suliniuteqartussamik aningaasaliinikuuvoq 2023-p tungaanut, tassanngaanniillu aamma sivitsoqqissinnaasumik.
Qeqertalik Business Council taamaasilluni pinngorpoq, tamannalu kommunalbestyrelsimit pingaartinneqarluni salliunneqarsimammat qujamasuutissaavoq.
Inuussutissarsiutitigut siunnersuisoqarfittaarput siulersuisunik ilisimasaqarluartunik arfinilinnik issiatitaqarpoq, taakkulu kommunimit, Sulisitsisullu Kattuffiata kommunitsinni immikkoortortaqarfianiit toqqangaasimapput. Uangalu taakkunannga Qeqertalik Business Councilimi kiisalu Destination Diskobayimi pisortatut toqqagaasimallunga. Nammineerlunga naatsorsuutigaara kommunitsinni inuussutissarsiuteqarnermik takornariaqarnermillu siuarsaaqataasussanik 2-3-nik suleqateqalerumaarlunga.
Tamanna nuannaarutissaavoq annertooq. Tassami maannakkut suliffeqarfinnik aallarnisaarusuttunik siunnersuisinnaanissarput ukkatarineqarnerulissaaq, saniatigullu kommunitsinni namminersortunut pioreersunut pikkorissartitsisinnaanissamik periarfissaqarnerulernissamut suliniuteqalissalluta.
Inuussutissarsiummik ingerlatsisunik amerlanerusunik kommunitsinni pisariaqartitsivugut – kisianni tamanna inummi namminerminiippoq, taassumalu kommunitsinni periarfissani eqqummaariffigalugit namminersortunngorusunnini sapiiffigisariaqarpaa. Tassani uagut siunnersuisoqatigiinneersugut, aallartisalernermi sinnattut piviusunngortinnissaannut siunnersuillutalu pikkorissartitsinissamut piareersimassaagut.
Inuussutissarsiutinik ingerlataqartut sulisuisalu sanaartornerup iluaniikkaluarpat, takornarialerinerup-, aatsitassarsiornerup- imaluunniit peqqinnissaqarfimmiit paaqqinnittarfinniilluunniit aallaveqaraluarpata, pitsaanerusumik atugassaqartinneqarnissaat suleqataaffigerusupparput, tassanilu aqqutissiuinitsigut eqqortumik aalajangiinissaat anguniarlugulu, pikkorissarneqarsinnaanissaannut ikorfartuissaagut.
Ilisimasaqarnerput attaveqarluarnerpullu tunngavigalugu sinnattussi ineritsikkiartornissaanut ikorfartuisinnaasuugut, nalinginnaasumik amerlanernik ilisimaneqanngikkaluartunik. Assersuutigiinnartigu pisortat AMA-mut PKU-mullu ikiorsiissutinut inatsisaat, tassa sulisitsisut sulisuminnut
pikkorissartitsisinnaanissaannut ikiorsiissutit, taavalu ilinniagaqanngitsunut pikkorissartitsinissamik ikiorsiissutissaataat. Imaaluunniit Innovation Greenlandimiit assigiinngitsutigut ikiorsiissutaat tapiissutaallu periarfissaasut aamma.
Periarfissat uku taakkartukkakka atorlugit, illoqarfitsinni nunaqarfitsinnilu piginnaasavut ukkatarinerulissavagut, taamaasillutalu ataatsimoorussamik tunniussinnaasavut, uatsinnut nunarsuullu sinneranut takutissinnaalerlutigit.
Taamaattumik piffissanngorpoq, inuit aallartisaanissamik eqqarsaatillit sinnattuminnik piviusunngortitsinissaannut – maannakkummi uagut aqqutigaluta atortugissaaruteqarnerulissapput, aallartisaanissap piviusunngortitsinissaannut ikorfartorneqarsinnaalerlutik.
Siunissami qaninnerusumi kommunip iluani namminersortut ilasseqatiginissaat oqaloqatiginissaalu pilersaarutigaara, aallaqqaataaniik illugiilluta oqaloqatigiilluarsinnaanissarput anguniarlugu, taavalu ataqatigiinnerup iluaqutissaanik oqariartuuteqarnissamik siammarsaarusunnera toqqammavigalugu.
Aallarnisaarusuttunut namminersortunullu oqalliffimmik tunniusimasumik pilersitsisussaassaagut, ataatsimoorluta ikioqatigiillutalu kommunimut inuussutissarsiornissamut pilersaarummik toqqammaviusussamik aqqutissarsiuussisariaqaratta.
Ilaa isumaqatigiissutigisinnaavarpummi, una siunnersuusiassaq ilissi maani susassaqartitsisut allallu aallarnisaarusuttut peqatigalugit, kommunalbestyrelsimi aalajangiilluarnissaannut aqqutissiuutaasinnaalluartumik pilersitsisussaasugut, tamannalu kommunimi illoqarfitsinni nunaqarfitsinnilu inuussutissarsiuteqarnerup pitsanngorsarnissaanut sinaakkutassiassanngorlugu.
Takornariaqarnermulli tunngatillugu
Qeqertalimmi suliffeqarfiit takornariaqarnerlu COVID-19-mik aamma eqqugaangaatsiarput. Qujanartumillu imminiiginnarneqarsimanngilagut, tassami Naalakkersuisut ikiorsiissutinik assigiinngitsunik namminersortunut ikiorsiissutinik tapiissuteqaqattaarpoq, taamatullu inuussutissarsiutillit aanaartoortiinnarneqarnatik nualluussuarmiit annassinnaalersimallutik. Tamannalu aamma qujamasuutissaasoq puiussanngilarput.
Coronap kingunipilui sumiiffinni arlalinni takornariaqarnermik aamma unitsitsivoq, taamaattorli massakkut piffissaqarluarluta piumassuseqarlutalu, kommunerput orniginarsarluarumallugu, pilersaarusianik sammisaqartitsinissanillu piareersaassaagut. Qaa periarfissaq una atorluartigu, ataatsimoornikkummi nukittunerusinnaavugut, taamaasillutalu takornariaqarneq sikkeraqqilersissinnaallutigu.
Tassami takornariaqarnerup ingerlallualeqqinnissaanut isumalluarpugut, minnerunngitsumik Ilulissani Nuummilu mittarfissuassat naammassinissaannut, tamannami qularutiginngilara kommunitsinnut aamma sunniuteqarumaartoq. Nalunngilara Ilulissat takornariaqarfissuusoq allanngorallassanngitsorlu, kisianni
taamaakkaluartoq orniguttuutaannik oqilisaatsigit. Namminerlu tunutsinni kusanaqisumi pissanganartorpassuarnik neqeroorusiorluta takornariat qammartigit.
Naalakkersuisut Visit Greenlandillu 2023 tungaanut takornariaqarnermut periusissiaannut nalimmassakannissaagut, neriuutigaaralu ataatsimoorunnikkut anguniarsinnaassallutigit.
Tassa ilaatigut imai ukuupput, tikerartoortalernissatsinnut tikilluaqqusilluarsinnaanissatsinnullu piareersaanissaq, soorlu unnuisarfissanik amerlanernik pilersitsinissaq imaluunniit takornariat umiarsuaannut tikittunut illoqarfiup iluani perusuersartarfinnik pilersitsinissaq.
Takornarissat amerlanerusunik immikkuullarissunik misigisassaqartinneqarnissaat, adventure turismemik taaneqartartoq, tassa pinngortitarput avatangiiserpullu atorluarlugu asimi takornariartitsineq.
Nutaaliorsinnaassuserput pinngorartitsisinnaassuserpullu atorluartariaqarparput, ilaatigut susassaqartitsinerit tingussaanerusut pilersikkuminarnerusullu atorluarlugit.
Tamakkuli aamma piginnaasatsinnik qaffassaanissamik pisariaqartitsipput, ilisimasanik ingerlatitseqqiinikkut pikkorissaanikkullu angusinnaalluakkatsinnik.
Taamaattumik kommunitsinni nunaqqativut inuussutissarsiortuvullu kaammattorusuppakka, Kangaatsiamiikkaluaruit Kitsissuarsunniikkaluaruilluunniit, eqqarsaatigilluaqqullugu ilumut piffissanngulinnginnersoq illut inoqanngitsut iluarsaattuuteriarlugit takornarissanut allanullumi unnuivissanngorlugit suliassanngulinnginnersut? Tassami tikeraat Kalaallit Nunarput eqqortoq misigerusuttarpaat, tamannalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinnilu piuvoq.
Suliffissi saniatigut nukissaqarlusilu piumassuseqarussi, pikkorissarnissamut ilinniaqqinnissamullu periarfissanik ujartuigitsi, taamaasillusilu nammineerlusi takornarissanik angallassisinnaalerlusi. Uagut sinaakkusersueqataajumaarpugut, soorlu Campus Kujalleq ikiorsiullugu, takornariaqarnermut pikkorissarlusilu ilinniaqqissinnaallusi.
Tassami ilisserpiaat sumiiffisi ilisimasaqarluarfigineruasi, ilisserpiaallu takornarianik, nammineerlusi misilittakkasi oqaluttuassasilu tunngavigalugit, piviusunik misigisaqartitsisinnaavusi.
Nalunngilarput takornarianik amerlasuukkaarsuarniik, takornarissanik ikinnerusunik nalinginnaanngitsunik immikkuullarissunik pitsaasunillu neqeroorfigineqarusuttunik piumanerulluta. Kisiannili takornariarpassuit umiarsuartigut tikittartut aamma avaqqussinnaanngilagut, taamaattumik aamma taakkununnga tigussaanerusunik pilersitsinissaq misigisaqartitsinissarlu pisariaqarpoq.
Annikikkaluamilluunniit, soorlu maani angerlarsimaffitsinni ileqqorput malillugu kaffisortitsinikkut, imaluunniit qimmeqaruit qimussertarlutillu umiatsiaqaruilluunniit, angallassisinnaanissamut akuersissuteqalernissamut ujartuinikkut. Tassami takornarissat piviusunik misigisaqarusupput, qimminilluunniit nerlersuinerugaluarpat aamma.
Taamaattumik ataatsimoorluta eqqarsaatersuuteqarta, kommunitsinnilu qanoq isilluta pinngorartitsisinnaanerput pivisunngortillugu. Piumassuseqartunummigooq aqqutissaqarpoq.
Naggasiutigalugu oqaluttuannguamik piviusumik nuannerluinnartumik saqqummiiffigilaarusuppassi. Tassaana ikinnguteqarama Nuup eqqaani adventure turismelerinermikkut igerlalluakutsoornikunik. Taakkua pisoorsuarnut immikkuullarissunik asimi misigisaqarusuttunut, tammaarfissamik immikkuullarilluinnartumik pilersitsinikuusut. Tammaarfitsik avinngarusimarpatsillugu kangerluup iluanut inissinnikuuaat, kiassakkanik tupilersorlugulu nuannersorsuarnillu pequtsersorlugu.
Tammaarsimaartut qaqqat akornanni taffanneqartarput, helikopterinik takornariartinneqartarput, allaat immap naqqanut aqqartinneqarsinnaasimallutik. Takornarissat aningaasaatilissuit nunatta pissarititaanik pitsaanerpaanik, igasorsuarmik igasulerlutik, misilittaatinneqartarput, ullorlu naggaserlugu seqernup tarrikkiartornera isikkiviliullugu silami jacuzzimi kissalaartumi kinisimaajutigalutik champagniemik skåålertarput.
Taakku aaqqissuillutik ataqatigiissaarisut inuit eqqortut isumaqatigiissusiorfiginikkut, ataatsimoorlutik periarfissarpassuarnik susassaqartitsinernillu piviusunngortitsisimapput.
Tassami takornariat uku pineqartut, aningaasaatilissuupput immikkuullarissumillu misigisaqarusullutik. Akissaqarluartillugit, periarfissanik immikkuullarilluinnartunik misigisaqartitsinissamut matunik ammaasarpoq, taakkulu susassaqartitsisunut allanut aamma ingerlaartarpoq. Qaa malittut sunniutai allanut aamma ingerlaartinnissaa suliniutigitigu.
Kissaatigilluinnarpara kommunitta iluani suleqatigiilluarumaartugut.
Qujanaq"- Taama oqalugiarpoq Qeqertarlik Business Council aamma Destination Disko Bay Pisortaaneq Gerth P. Olsen.
