Borgmester Ane Hansen. Kommune Qeqertalik.
Asasakka Nunaqqatikka siullermik tamassi ukiortaami tamanik ajunngitsunik kissaallusi pilluaqquassi.
Kommune Qeqertalik erseqqissumik nutaaliorfiuvoq, allaffissorneq pisariitsoq inukitsunnguunitsinnut naleqquttoq, kulturitsinnut kinaassutsitsinnut nunarsuarmioqataanitsinnullu naleqquttoq pilersissimavarput.
Piffissaq ungasissoq ilanngullugu pilersaarutit ingerlalersimapput, innuttaasunik akuutitsineq annertunerulersimavoq, Kommune Qeqertalimmi inoqarfiit tamarmik nammineernerulernerat erseqqissisimavoq, kommunimi ataatsimi ikioqatigiittussaaneq ingerlallualeriartorpoq, Kulturikkut pinngorartitsinerit erseqqissisimapput, sanaartorneq siammasissoq ingerlanneqalerpoq, nunaqqatigiit pisariaqartitaat ineriartortitsinermi aallaavigineqalerput, Inuutissarsiornermi takornariartitsinermilu nutaamik eqqarsarluni sulineq aallartisarneqaruttulerpoq, Inunnik isumaginninnermi politikikkut anguniagassaliornermi inerisaanerit erseqqinnerulerput.
Meeqqat inuusuttullu atukkamikkut pitsanngorsaavigineqarnerat pimoorunneqarnerulersimavoq, innarluutillit sullinneqarnerat pitsanngorsarneqarpoq, utoqqaat sullinneqarnerat pitsanngorsarneqarpoq, tassa tamakkua ukiuni sisamanngulersuni Kommune Qeqertalimmi kommunalbestyrelsip tamarmiusup suleqatigiilluinnarluni angusaasa ilamininngui.
Angusanut aqutsinikkut pimoorussineq tunngaviuvoq aamma kommunalbestyrelsimi ilaasortat sorlermut partiimut ilaasortaanertik apeqqutaatinnagu aallaqqaammulli anguniakkanut annertuunut siunniussanillu pimoorusseqataapput. Kommunalbestyrelsimi ilaasortat akornanni ataqqeqatigiinneq, oqaloqatigiilluarnissamillu pingaartitsineq, aammalu aqutsinermi tamat oqartussaaqataanerannik pimoorussineq angusanut tunngaviliisooqataalluinnarput.
Kommune Qeqertalimmi aningaasaqarnerput pitsaasoq angusimavarput aallaqqaataaniit pingaartikkatsigu suliat pipallataanngitsumik misissuilluarnikkut, nalilersuilluarnikkut anguniagalinnik pilersaarusiorluakkamik ingerlannissaat.
2018-mi Kommune Qeqertalik pilersinneqarmat suna tamaat naqqaniit allartipparput, sanaartugassat pilersaarusiorneqanngitsut eqqoriaalluni kisitsitalikkat aallartiffigaagut. Maanna sanaartugassagut annertuut sanaartorlugit aallarteruttorpagut, Kangaatsiami meeqqat atuarfiliarput nutaarsuaq 2022-mi atoqqaarfissiorneqassaaq. Meeqqat atuarfiini nutaaliassat tulliuttut pilersaarusiorneri aallarteruttorpagut, meeqqeriviit nunaqarfinni illoqarfinnilu amigaatigineqartut tunngavigalugit tulleriiaarineq aallarteruttorpagut, maannakkorpiaq Niaqornaarsummi meeqqerivissap sanaartorneqarnera aallartinneqarpoq.
Aasianni, Qasigiannguani Qeqertarsuarmilu aqqusinigissarnerit annertuut ingerlassimalerpagut. Kangaatsiarlu ukioq manna piareersarneqarluni aallartinneqassalluni. Nunaqarfittatsinni aqqusinigissarnerit ilanngullugit pilersaarusiorneqarlutik.
Inissianik nutaaliornerit iluarsaassinerillu annertuut ingerlanneqalersimapput, nutaamillu inissialiortiternerit aallartipput Qeqertarsuarmi, Aasianni, ukioq mannalu Qasigiannguani Kangaatsiami, nunaqarfinnilu inissialiassat pisariaqartinneqartut pilersaarusiorlugit aallartinneqarlutik. Utoqqaat pisinnaanerusunut inissiat amigaatigineqartut sanaartorneqalerput, kiisalu ukiorpassuarni utaqqineqarsimasoq tarnimikkut innarluutilinnut allatullu innarluutillit najugaqatigiiffissaat sanaartorneqarluni aallartinneqarpoq. Ukiuni tulliuttuni arlalissuarni Kommune Qeqertalimmi sanaartugassat annertuut pilersaarusiorlugit ingerlanneqaruttulerput.
Aningaasaleeqatissarsiorluni suliat arlalissuit ingerlanneqarput taakkua ilagaat Aasianni Katersortarfiutileqatigiit peqatigalugit Qeqertalimmi kulturikkut Qassimiuaarfissatut nutaamik siunniussaqarneq. Aasiaat katersortarfianiipput nunarsuaq tamakkerlugu tusaamasaasup Per Kirkeby-p qalipagarsui soqutigineqarluinnartut, Per Kirkeby-p ikinngutai Aqqaluk Lynge kiisalu Teit Jørgensen suleqatigalugit aserfallatsaalineqarnissaat suliniutigineqarput. Tamatuma saniatigut Aasianni Katersortarfiutileqatigiit suleqatigalugit kulturikkut Qassimiuaartarfissamik nutaamik suliniuteqarpugut, illorsuup imassai iluserisinnaasalu pillugu takorluugassiatut suliat siulliit najoqqutaralugit innuttaasunut tusarniaanerit januarip naajartulernerani ingerlatissavarput. Tamatuma kingorna aningaasaleeqataasussarsiornerit pimoorussat aallartissinnaaqqullugit.
Inuutissarsiornikkut takornariaqarnikkullu Kommune Qeqertalimmi ineriartortitsinissamik annertuunik angusaqarusuppugut tamannalu ingerlanneqassaaq illoqarfittatsinni nunaqarfittatsinnilu innuttaasut qanimut peqatigalungit.. Tamannalu anguniarlugu Kommune Qeqertalik selskabilioqqammerpoq Kommune Qeqertalimmi pissarititaasunik inuutissarsiutaalersinnaasunik nutaaliornermi takornariartitsinermillu siuarsaasumik, kommunimi nunatsinnilu inuit suliffeqarfiillu ineriartortitsinissamik piginnaaneqarluartunik siulersuisulikkamik.
Kommune Qeqertalimmi pilersissimalerparput illuutileqatigiiffik sanaartukkanik annertuunik ingerlatsisussaq. Illuutileqatigiiffiup suliassani siulliit ukioq manna aallartinneqartut ilagaat Aasianni Svendborgip aqqutaani illorsuit portusuuliassat.
Kommune Qeqertalik kommunit allat suleqatigalugit inissiaatileqatigiiffimmik pilersitsinissaq siunertarlugu suleqataavugut, siunertaavoq Namminersorlutik Oqartussat illuutaat kommunimut tunniunneqassasut. Siunissami angorusupparput kikkut tamarmik toqqissisimaffigisinnaasaminnik inissaqalernissaat inissianillu nutarterinermi ingerlaavartussamik angummassinnaalernissaq. Anguniagaq annertooq ilusilersorlugu aallartisaleruttorpugut.
Ukiup ataatsip ingerlanerani pisoqartaqaaq amerlanerusugut ukiup ingerlanerani alianartunik nuannersunillu nalaataqartarpugut. Piffissap ilaanni suut tamarmik ajunngitsumik ingerlasinnaasarput, ilaannilu suut tamarmik ajornakusoortarput qaangeruminaassinnaallutik aallaat misinnartarlutik – Tassa inuuneq taamaappoq.
Ukioq qaangiuttoq sungiusimasatsinnik allaanerusumik misigisaqarfigaarput, nunarsuaq tamakkerlugu nualluussuarmik Corona virusimik nappaalaneqalersimavoq nunatsinni aamma malugisatsinnik.
Nualluummik nappaalaneq sorpassuartigut sunniuteqarpoq nunani allani inuppassuit suliffimminniit angerlartiinnarneqartarput, inuit katersuuffigissallugit nuannarisaat matoorarneqarput. Killilersuinerit amerlasuut ulluinnatsinnut inuunitsinnullu aamma sunniuteqarput. Mianersungaartariaqalersimavugummi aqussinnaanngisatsinnik tuniluuttoqannginnissaa pinaveersaartinniarlugu. Nalliuttorsiortarnigut sunnerneqarput inuit katerisimaarsinnaasut killilersorneqalermata aammalu nunatta avataaniit angallannerup sukannersumik killilersorneqarnera juulleriartulernerani malugaarput, qangatut nalliuttuni ilaquttavut ikinngutigullu imaaliallaannaq avataaniit tikittut akuliussinnaajunnaarsimapput, taamaaliornissarmi pisariaqavippoq peqqinnissaqarfiup nunatsinni isumaginnissinnaanera ukiuni kingullerni killeqaleraluttuinnarmata. Neriunniartali nualluussuaq siaruaanermisut sukkatigisumik ukiumi nutaami qaangiukkumaartoq.
Ukiutoqaq 2020-p naajartulernera nunaqqatigiinnut pikkunarsimaqaaq, imaannanngitsunik akueriuminaatsunik nalaataqarsimavugut, ilarpassuagut asasaminnik ukiup ingerlaneranni toqukkut qimagaasimapput, aamma ilaqarpugut meerannguaminnik annaasaqarsimasunik. Ukiup qaangiuttut ingerlanerani ilaqutariinnguit toqukkut qimagaasut qamanngavik misiginneqatigaakka, qanortoq inuunerup ingerlaqqinnissaani tapersersorneqarluartutut misigigisi, siunissamillu ajunnginnerpaamik kissaappassi.
Ukiortaaq 2021 iserfigaarput ineriartortitsinernik annertuunik suliaqarsimalluta ingerlateqqinnissaalu qilanaareqaarput. Ullaaq manna eqqarsaatigaara ukiut 20-t matuma siorna pisimasoq ukiut untritilikkaat nikiffiat tassa 1900-kunniit 2000-mut ikaarsaarfipput isumalluarnermillu pigisaqarlunga misigisara. Taamani nunaqqatigiiusugut amerlasoorsuulluta katersugaasiviup silataani katersuussimavugut ukiut untritilikkaat nikinnerani inuulluaqquseqatigiikkumalluta siunissamillu anguniagassatsinnik pitsaasunik kissaateqaqatigiikkumalluta. Ullaaq manna eqqaavakka uanga nammineerlunga kissaatikka, nunarput siuarsimalluni nunarsuarmioqataalersimassasoq, inuunerunnerunissarlu pingaartinneqarnerulersimassasoq. Meeqqagut ilinniarluarsimallutik imminut napatittut nunatsinni siuarsaanermut peqataalluinnalersimasut unammillersinnaalersimallugit nunani allani inuiaqatigiit siuarsimasut. Imminut anguniagassikkaanni suliassartaalu suleqataaffigalugit angusaqarluarsinnaaneq ajornanngitsoq uppernarsivara.
Kommune Qeqertalimmi ukiunut tulliuttunut arlalinnut anguniagassaqartarneq pingaartipparput, soorlu taamaaliortugut meeqqat atuarfiani angusat qaffassarnissaat meeqqallu atuanngitsoortarnerisa apparsarnissaat siunertaralugit. Sulisugut, politikerit, meeqqat angajoqqaallu qaqugukkut akuutinneqarnissaat pilersaarusiorneqarput, Siunnerfillu ukiuni tulliuttuni tallimani angusaqarfigilluarnissaa neriuuteqarfigisorujussuuarput.
Kommune Qeqertalik Inuit Politikkiliorsimavoq, meeqqanut, inuusuttuaqqanut, innarluutilinnut utoqqarnullu anguniagassat tunngavissaannik. Ukiuni tulliuttuni sulinerup pitsanngorsarneqarnissaanut ineriartortitsinermilu tungavissanik.
Kommune Qeqertalik aqutsinermi nutarterinermigut allaffissornikkut pisariitsumik ingerlatsilersimavoq allaffissornermilu aningaasartuutikillisaanerup kinguneranik sipaakkat innuttaasut atugaannik pitsangorsaanermi atorneqarsinaalersimallutik. Suleriutsimik pisariillisaanerput innuttaasullu atugaannik pitsanngorsaanerput nageqqillugu sulinissarput tamatta qilanaarisorujussuuarput.
Naggataatigut Kommune Qeqertalimmi suleqatigut aallartinnitsinniit qimoqataasimaqisut qamanngavik qutsavigerusuppakka suliassi nalinginnaasut saniatigut aqutsinermi nutarterinerput suliassat annertuut pitsaasumik tunniusimalluinnarlusi suleqataaffigigassigit annertuumillu angusaqaqatigaluta. Innuttaasut peqatigiiffiillu suleqatigilluartakkagut Timersoqatigiiffiit, peqatigiiffiit kulturikkut sammisallit minnerunngitsumillu utoqqartavut peqatigiiffeqarnikkut siuarsimasut meerartatsinnik akuutitsilluartartut ineriartornermi peqataalluarnersi pillugu qujanarujussuaq. Peqatigiiffiit inunnik isumaginninnermik suliallit Inuillu ataasiakkaat ajunngitsuliornermik suliniaqataasartut tamassinnut qujanaq, akuulluarnersi innuttaasunut isumalerujussuuvoq.
Kommunalbestyrelsimi ilaasortat ilaasortaasimasullu ukiuni qaangiuttuni suleqatigiilluarsimanitsinnut qujanarujussuaq, Nunarfinni aqutsisut kiisalu najukkami ataatsimiititaliat sinerissami nunanilu allani suleqatigisartakkatsinnut qujanaq.
Kommune Qeqertalimmi innuttaasut qanimut suleqatigalugit ineriartortitsinerput angusaqarfiulluarsimasoq aalluteqqissavarput kulturikkut kinaassuserput nunarsuarmioqataanerpullu qiteralugit. Tamassi ukiortaami pilluaritsi.
Borgmesteri Ane Hansen
Kommune Qeqertalik.