airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Borgmester Ane Hansen-ip innuttaasunut oqaaseqaataa 22. oktober 2020.

Covid- 19 pillugu.
22. oktober 2020

Borgmester Ane Hansen-ip

Aalasuliamik immiussilluni innuttaasunut oqaaseqaataa

Sisamanngorneq 22. oktober 2020                                                                                                   

 

 

”Asasakka Kommune Qeqertalimmi innuttaaqatikka, ingammillu Aasiammiut.

Ippassaq unnulernerani Nuummi ataatsimiitsilluta Nunatta nakorsaaneqarfianinngaanniit ilisimatinneqarpugut nunaqqaterput Aasianni, Danmarkimiit angalasimalluni angerlamut apuunnermini misissorteqqinnermini paasisimagaa Coronavirusimik tunillatsissimalluni,

Taannalu pineqartoq qanigisaa suleqatitsinnut ilaammat immikkut saaffigineqarpungut.

Tamanna pillugu ingerlaannartumik sillimaniarnermik ataatsimiititaliarput Aasianni ataatsimeqqatigivarput, aamma ullaaq manna ataatsimeeqqilluta pisut qanittuararsuarmik malinnaaffigalungit. Taavalu immikkut iliuusissanik, iliuuseqarnissarput siunniullugu.

Iluamik paasisaqarnissatta tugaanut maannaminngaanniit immikkut iliuusissat aallartipput ukuusut:


 - Utoqqaat illuat naliginnaasumik pulaarfigineqassanngilaq.
 - Kommunip suliffeqarfiini assigiinngitsunilu upalungaarsimanissaq pillugu maleruagassat eqqumaffigineqaqqissaarnissaat   kissaatigivarput.
 - Errukulaarneq.
 - Assat spriterneri.
 - Quersorniaraanni talinut quersorneq.
 - Pisiniarfinniikkaanni 2 meterimik imminnut ungasissuseqarnissaq taanna sukannersumik eqqumaffigineqassasoq piumasarivarput. Taamatullu kommunit allaffiisa iluini taamatut pi ssuseqartoqassasoq, imminut qanillinaveersaarluni pisoqarnissaa pingaartittorujussuaarput malinneqassasoq.

Tiimimiit tiimimut malinnaavugut pisut qanoq ingerlanerini, aamma taassuma qanigisaasup misissortinnera utaqqivarput massakkut, neriuppugullu ajussanngitsoq.

Aamma nalunartut pillugit immikkut ittumik upalugaarsimaniarluta angalaqatigiit sumiiffitsinni tamatta karantærallarnissaput siunniupparput (mattusimagallarnissaput siunniupparput) paasisaqarnissatta tugaanut.

Aamma oqaatigisinnaavara Coronavirsimik tunillatsissimasup ilaqutai tamarmik angerlarsimaffimminni karantænerallarput (mattusimagallarput massakkut) taamaattumik iliuusissat tamarmik tassani iliuuseqarfigineqareerput.

Malinnaavugut pisunut tamanut aammalu erseqqissarusuppara Nunatta Nakorsaaneqarfiata peqqussutai tamaasa maleqqissaaratsigit aamma paasiniaqqissaarnikuuvugut angalanissarput eqqarsaatigalungu malittarisassat maleqqissarnissai  pingaartikkatsigit.

Uani pisoqarnerani immikkut mianersoqqusivugut sissuertoqassasoq taamaammallu aamma kommunimi aaqqissuussimasagut Aasianni tamaasa unitsikkallarpagut, soorlu unnugu filmertitsoqartussaagaluarpoq, taanna unikkallarpoq. Tunillatsissimasut peqqisseriarpata tamakkua takuneqaqqissinnaajuaannarmata.

Malinnaatissavatsigit nutaarsiassaqaraagat aamma tutsiuttassaagut, mianersorluarisi aamma tatigivassi tamassi maleruagassanut tamassi malinneqqissaartussatut.

Naggataatigut oqaatigerusuppara upalugaarsimasunut nuna tamakkerlugu kissaatigingatsigu Europami tuniluunneq taama massakkut annertugilermat, ulluni kingullerni igammik, immikkut ittumik nunatta iluani sukaterisoqartariaqartoq, angalasimasoq kisimi karantænertinnagu (mattusimatinnagu) aamma ajornanngippat ilaqutai karantænertinneqartassasut (mattusimatinneqartassasut) tassuunakkut aamma tuniluunneq pinaveersaartinnissaa sukannernerusumik periuseqarfigilissagipput inassutigivarput. Taannalu malinneqassasoq neriuutigisorujussuuarput Nunatta Nakorsaaneqarfianit aamma upalugaarsimanermik suliaqartuninngaanniit.

Tamanik ajunnginnerpaanik kissaallusi tutsiuteqqikkumaarpunga nutaarsiassaqalerpat.

Qujanaq naalaarassi ajunnginniarisilu.”