Kommune Qeqertalimmi politikerit angalapput, illoqarfinnilu innuttaasunut ataatsimiititsinerit ingerlanneqarlutik.

8. juni 2020

Marlunngorneq 3. juni aamma pingasunngorneq 4. juni Ataatsimiititaliaq INUIT Qasigiannguani suliffeqarfiit meeqqeriviit, utoqqaat illuat, najugaqatigiiffik, ilaqutariit illuat pulaarneqarput, innuttaasunik ataatsimiititsinerminni Kommune Qeqertalimmi INUIT politikki saqqummiunneqarpoq, ataatsimiititaliallu siulittaasua innuttaasunik oqaloqateqarluni .

Ataatsimiititaliaq INUIT-ni ilaasortaasut Qasigiannguanut angalasut:

Siulittaasoq Naja Kristensen (A), Aasiaat. Ilaasortat Aqqa Samuelsen (IA) Qasigiannguit, Niels Kristensen (IA) Aasiaat, Nikkulaat Jeremiassen (S) Niaqornaarsuk.

Saamerlermiit: Nikkulaat Jeremiassen (S), Aqqa Samuelsen (IA), Naja Kristensen (A), Niels Kristensen (IA), Sussi M. Jeremiassen aqutsisoq "Inequnaat."

”Meeraaqqerivik ”Inequnaat” pulaarneqarmat Meeraaqqeriviup illutaata nutartersimanera assorsuaq nuannaarutigineqarlunilu iluarusuutigineqarpoq, kiisalu sulisut aalajaatsut ilai ukiut 40-rut sinnerlugit suli sulisut assorsuaq toqqissisimanarineqarput.

Meeqqerivik ”Kulunnguaq” pulaarneqarnerani sulisut assut suliffimminnik naammagisimaarinnipput, naak ilinniarsimasunik atorfinitsitsiniarneq unammillernaraluartoq nukiit pigisatik atorluarpaat imminnullu ataqatigiilluarlutik suleqatigiillutik.

Utoqqaat illuat ”Qeersaat” Illu takornariartinneqarpoq aammalu sulisutigut inissisimaneq oqaluttuarineqarluni, tassani aamma suliffimmik nuannersumik naammagisimaarinninnermillu oqariartuuteqartoqarpoq, assullu iluarisimaarneqarluni utoqqaat illuata napparsimavimmut atasuunera, oqartoqarluni taamaalilluni aamma ajornanngitsunnguamik pilertortumillu utoqqaat peqqissusaannut tunngasut malinnaavigineqarsinnaammata.

Ataatsimiititaliaq INUIT-mi siulittaasoq Naja Kristensen (A) Innuttaasunut ataatsimiititsinermi saqqummissisoq.

Unnukkut innuttaasunik ataatsimiisitsineq ingerlanneqarpoq, naak illoqarfimmi allamik pisoqaraluartoq innuttaasut soqutiginnillutik takkuttut ikigisassaanngillat. INUIT Politikki saqqummiunneqarpoq, tamatumalu kingorna apeqqutit oqallinnerlu uummaarissumik soqutigineqarluarluni ingerlanneqarpoq, uummaaringaarmat piffissaq sivikikkaluaannarluniluunniit.

Sisamanngornermi Najugaqatigiiffiit pulaarneqarmata oqariartuutigineqarpoq sulisut aalajaanneri najugaqartunut suleqatinullu toqqissisimanartuusoq, taamaattorli pisariaqartoq illutaatigut pitsaanerusumik atugaqartariaqarneq avaqqunneqarsinnaanngitsoq, tassani aamma isumannaallisaaneq annertuumik eqqarsaatigalugu.

Ilaqutariit Illuanni pulaarnermi ningiuugallartup oqariartuutigaa ilaqutariit innersuunneqartartut amerliartortut, namminerlu sulisutut maannamut kisimiikkami tamanna unamminarsinnaasartoq, tassa atorfinnik inuttassarsiuineq unammillernartuummat qinnuteqartitsigaluarnerit maannamut ajoraluartumik iluatsinneq ajormata.

Illup takornariartinnerani aamma paasivarput innarluutilinnut “sanaluttarfik” illup ilaaniittoq tamannalu atuisuusuniit qujamasuutigineqarpoq.

Naggasiullugu pulaarneqarpoq Ulloq unnuarlu angerlarsimaffik “QAAMASOQ”. Sulisutigut inissisimaneq oqaluttuarineqarpoq naak sulinermi aaqqitassaqaraluartoq suliffik assorsuaq nuannarineqarluni uummateqarfigineqarlunilu suliffiusoq malugineqarsinnaavoq, takuneqarsinnaalluni sullinneqartut ataasiakkaatut ataqqinassusaat, naleqassusaat, kulturikkullu kinaassusaat pingaartinneqarluni sullissineq ingerlanneqartoq. Suliffeqarfik suli ineriartoqqinnissaminut aaqqissuusseqqinnissamullu periarfissaqarluartoq, taamaammat ukkatarineqarnissaa aamma pingaaruteqartoq.

Naggataatigut Ataatsimiisitaliami siulittaasutut innuttaasunik ataasiakkaanik naapinneqarlunga oqaloqatigineqarsinnaaninnik periarfissiinera aamma assut ilassilluarneqarluni atorluarneqarpoq.

Pulaarfigisani oqariartuutigineqarpoq assut nuannaarutigineqartoq Politikkeriniit soqutigineqarluni pulaarneqarneqartarneq taamaasilluni suliassat aamma ingerlateqqinneqartarmata killiffiit aallaavigalugit"- Taama Oqaaseqarpoq Siulittaasoq Naja Kristensen, Ataatsimiititaliaq INUIT Kommune Qeqertalik

Borgmester Ane Hansen Ikamiuni ulloq taanna aamma innuttaasunik ataatsimiititsivoq.

Ikamiuni ataatsimiisitsinermi innuttaasunut sanaartornermi pilersaarutit saqqummiunneqarput: Ukioq manna puttasut aserfallassimaqisut nutarterneqassapput, maanna puttasut ilioqqaavittut innersuussutigineqanngillat. Meeqqerivissaq pillugu pilersaarutip killiffia saqqummiunneqarluni. Eqqakkanik immikkoortiterlugit suliarineqarnissaat suliaq ingerlavoq, Kommune Qeqertalimmi eqqanik nalunaarsuineq naammasseriarpat eqqakkanik suliaqarneq aallartinneqassaaq. Illukut nutaanngilillutik asiuinnarlutilluunniit uninngaannartut nalunaarsorneqarput, piiariarlugit nutaatut toqqavissatut sanaartorfigineqarsinnaalernissaat siunertaralugu, illutoqqat ilai inuttassarsiuunneqarneri naammasseriarpata toqqaviit pisiarinerisigut piiarneqarsinnaanngussapput. Takornariat unnuiffissallu eqqarsaatigalungit illut pioreersut piorsaqqinneratigut unnuiffiusinnaasunik pilersitsinissaq misissorneqarpoq.

Innuttaasut ataatsimiisitsinermi eqqakkat aamma illut akornganni eqqagassat anginerusut qaqilerpaat, qatserutaasivimmi atortut aaqqitassat qaqilerneqarlutik, pinnguartarfiit meeqqanut tamanut tikikkuminarnissaat, nunakkut angallatinik ingerlaariaaseq, atserineq aamma imeqarneq manna ajornartorsiutaasut qaqilerneqarput. Pingaarnertullu innuttaasunit ujartorneqarpoq inersimasut meeraanermi kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigitissimasut oqaloqateqartarnissamut periarfissaat taamatullu innuttaasut akornganni peqqinnarnerusumik attaveqatigiinneq aqqutissiuunneqarsinnaanera ujartorneqarluni.

Kommune Qeqertalimmi illoqarfinni inuttaasunut ataatsimiititsinerit ingerlanneqaqattaarput tassani innuttaasunut sanaartugassat aammalu innuttaasut sanaartugassatut siunnersuutaat katersorneqarlutik. Sanaartugassanut siunnersuutit Junip naanerani kommunalbestyrelsit Qeqertarsuarmi ataatsimoorlutik seminareqarnissaannut saqqummiunneqassapput ataatsimiinneranni.

Nunaqarfimmi Aqutsisunut ilaasortaq Ole Johansen aamma Borgmester Ane Hansen

Ikamiuni innuttaasut.