Asasakka Kommune Qeqertalimmi innuttaasut.
Nualluussuup Corona virusip maanna nunarsuaq tamakkerlugu tuniluuttup ulluinnarni inuunitsinnut sunniuteqalerpoq. Immikkut ittumik mianersortariaqalernitta sungiusimasatsinniit allaanerusumik inuusaaseqalersippaatigut.
Kommune Qeqertalimmi nappaatinik tuniluuttoqalersillugu nunatsinni ataatsimiisitaliarsuup atuutilersartup epidimi kommisionip Naalakkersuisullu inassutai peqqussutaalu malinnaaffigeqqissarpagut taakkulu tungavigalugit sulisugut nualluutip tuniluuttut nalaani sulisugut peqatigalugit piareersarsimavagut.
Nualluussuup siammatsaaliornissaa pillugu amerlasorsuulluta katerisimaarsinnaajunnaarallarpugut. Taamammallu aaqqissuussat inuit 100-ujut sinnerlugit peqataaffigineqartussat tamarmik unitsikkallarneqarnikuupput. Inuit amerlassusaannut inassuteqaatit apparteqqinneqarnissaat inassutigineqarpat aamma piarersimaffigaarput.
Peqatigiiffiit suliniaqatigiiffiillu kaammattorneqarput katersuutsitsisarnerit nualluutip tuniluunnerata nalaanni unitseqqullugit tamanna aamma atuuppoq peqatigiiffinnut Bingortitsisartunut.
Ullumi tallimanngornermi naliginnaasumik meeqqat atuarfiat ammareerluni matuppat ulluni tulliuttuni 14-ni pissutsit allat atuutilissapput. Tassa meeqqat amerlanerpaat angerlarsimaffimminni atuartinneqarnerat ingerlalissammat, maanna ilinniartitsisut piarersaataat tungavigalugit maani Aasianni Ipad atorlugu ilinniartitsinerit ingerlalissammata, illoqarfiillu sinnerini nunaqarfinnilu suli Ipad-lersuilluni naammassisimanngitsuni ilinniartitsisut piarersaateqarput angerlarsimaffimmi atuartitsissutissat eqqarsaatigalugit. Pissutsit nutaat atuutilersut angajoqqaanut tamanut ilisimatitsissutigineqarput. Angerlarsimaffimmi atuarfitsinermi atortussat atuarfimmut aaneqartassapput.
Nualluutip atuunnerani (illoqarfinni nunaqarfinniluunniit tuniluuttumik nualluttoqalissappat) sulisut pisariaqartinneqavissut suliinnartussaapput soorlu Peqqinnissaqarfimmi sulisut, upalugaarsimanermi suliallit, utoqqaat illuani sulisut, utoqqaallu illuminni immikkut ikiortariaqartuni sulisut, innarluutilinni tarnikkullu innartuutilinni sulisut, eqqaavilerisut anartarfilerisut, pilersuinermillu suliaqartut. Taakkua meerartaat allallu pisariaqartitsisutut nalilerneqarumaartussat meerartaat atuarfimmut ornigullutik naliginnaasumik atuartinneqassaput. Aamma takkua eqqarsaatigalugit meeqqeriviit atuarernerullu kingorna ornittagaat ammatiinnarneqassapput.
Kommunimut saaffiginnilluni sullinneqartarneq suli ingerlavoq, nittartagaq imaluunniit oqarasuaat atorlugu saaffiginninnissaminnut periarfissaqanngitsunut suli ammavugut, taamaammat maleruaqqusat malillugit ornigulluni saaffiginnittut piumaffigissavakka saaffigisaminnut ungasialaarlutik saaffiginnittarnissaat saaffigisartik qanillivinngikkaluarlugu.
Unnugu unnuap qeeqaniit nunatta avataaniit angallannikkut isaaviit tamarmik matussapput, ulluni tulliuttuni timmisartuussisunik tusaasuartassaasi tassami inuussutissanik pilersorneqarnerput ingerlaannartussaammat kiisalu aamma Peqqinnissaqarfimmi Politeqarfinnilu sulisut pisariaqartinneqartussat tikittuaannartussaassammata, taakkumi nunatsinnukartinnatik nualluussuarmik tunnissatsissimannginnissaat qulakkeerlugu misissorneqareersimasassapput.
Nualluussuup tuniluussinnaanerata nalaani angerlarsimaannaqqusineq inuillu amerlasuut akornaniinginnissamik inassuteqaatit sukannersumik malinneqarnissaat kaammattuutigaara. Soorunami inuit amerlavallaangittukkuutarluta pisiniarnissarput silaannarissarlutalu pisuttualaarsinnaanissarput periarfissaassaaq, inuilli allat qanillivallaannginnissaanut inassuteqaatit atuutissapput.
Utoqqarnut aamma inunnut timimikkut akiuussutissakitsunut TAMANUT pulaarnerit ingammik kommunip utoqqaat illuutaannut pulaarnissaq inerteqqutigineqarpoq, tamanna aamma atuuppoq utoqqaarnut innuttaasunullu timimikkut akiuussutissakitsut angerlarsimaffiinut tassa sullissinissamik susassaqangikkaanni naliginnaq pulaaqattaartoqannginnissa kaammattuutigineqarpoq.
Taamaammat utoqqaat illuinut- najugaqatigiiffit matuinut sungaartumik allagartaliinikuuvungut innersuussilluta pulaartoqarani sianertoqarsinnaasoq. Tamannalu tamanit malinneqarnissaa kissaatigilluinnarpara ,
Tamatuma saniatigut nunanut allanut angalaqqammerlutik angerlaqqammersunut ulluni 14-ni angerlarsimaffimmiiginnarnissat piumasarineqarpoq nualluummik tuniluuttumik aattorneqaratarsinnaanissaat sillimaffiginiarlugu.
Tamatuma saniatigut Nakorsaaneqarfiup eqquliuisarnissamik inassutaasa maleqqissaarneqarnissaat piumasaraarput, pujortartartut kimmivikut sumut tamaanga inginnagit cigaritsit kimmiviinut eqqaavinnut, eqqaavinnullu qamilluariarlugit inginneqartarnissaat piumasarivara. Inuusuttut inuillumi ilai cigaritsikunik sinnikusiortarmata, kimmivikullu iginnerisigut nualluut tuniluuttoq pinaveersaarneqarsinnaammat.
Nunarsuarmi killiffipput ilungersunartorujuaq aamma uangut inooqataaffigivarput, neriuttorujussuuvugut ajunngitsorujussuarmik aningorumaarlutigu, ullullu makku ilai atulikkagut inuunerup ilaa oqaluttuaannanngorumaartut.
Peqquteqavittumik angerlarsimaqqusaanerput malilluarnissa pingaaruteqartorujussuuvoq, soorunami silaannarissartoqarsinnaavoq. Silaannarissarniaraanni ikittunnguakkuutaarluni ingerlanissaq pisariaqarpoq aamma imminut qanillinaveersaarnissaq, pakkunnaveersaarnissaq taakkulu inerteqqutigineqartut malilluarnissai pingaaruteqartorujussuuvoq.
Nualluussuup tuniluuttup nalaannerani ilungersunartorsiorpugut tamatta, taamaattumik angerlarsimasariaqartussat ilaqutariit kissaappakka angerlarsimanertik aamma ajunngitsumik atoqqullugu taavalu imminut aliikkusersuunnermi nassaarsiullaqqikkatta qularinngilara una nappaalanersuaq qaangiuppat nuannersorpassuarnik aamma takujumaartugut.
Immaqa taalliat, erinniat nutaat pikkunartut puigunaatsut, eqqumiitsuliat immikkut ittut, atisat assigiinngitsuliarineqarsimasut nutaat immaqa aamma iganikkut immikkut ittumik piginnaaneqalersimalluta. Taamaattumik angerlarsimasariaqarnerup ajunngitsortai ajunngitsumik atorisigit, angerlarsimaqatigiilluarisi.
Borgmester
Ane Hansen, Kommune Qeqertalik