Aasiaat Katersortarfianniippunga Per Kirkebyp qalipagai tunuliaqutaralugit. Ukiut 50-it matuma siorna qalipakkat uku qalipanneqarput. Maani inimi pilersinneqartartut sammineqartarsimasullu pillugit, ikkat uku oqalussinnaasuugunik oqaluttuassaqassagaluaqaat. Katersortafik manna tassaavoq Aasianni innuttaasut namminerlutik pilersissimasaat, Aasiannuinnaanngitsoq nunarpulli tamakkerlugu piginnaanernik siammaaffiusartoq nipilersornikkut, erinarsornikkut, isiginnartitsinikkut, kulturikkut, ilami allaat Politikkikkut anguniagassat annertuut maani inimi piviusunngortinnissaat siunniunneqartarput. Katersortarfimmik ”Qassi”-mik piginnittut suleqatigalugit ineritsiviunera pilersitiviuneralu peqatigiilluta ineriartorteqqissuarput. Kommune Qeqertalimmi kulturikkut ilisarnaateqartariaqarpugut, Kommune Qeqertalimmuinnaangitsoq nunattalu sinnerianut aammali nunarsuarmioqatigut angullugit katerisimaarnikkut orniginarsarneq siunertaralugu.
Ukiut marluk matuma siorna, Kommune Qeqertalik pilersipparput. Ukiut marluinnaat ingerlareeraluartut kommunertaaq oqaluttuassanik ulikkaalereerpoq. Aaqqissuussaaneq kulturitsinnut, kinaassutsitsinnut nunarsuarmioqataanitsinnullu naleqquttoq, allanillu misilinneqanngitsoq inerisarparput, pingaartumillu meerartatsinnut inuusuttatsinnullu angerlarsimaffikkuminartuutikkusutarput atorlugu.
Ukiut marluk kingumut qivialaanngitsoorfiunngillat. Kommunetsinni aallartikkatta, soorunami pissangasimaqaagut, suliarpulli nalornisiginagu iluatsinnissaalu upperalugu aallartipparput.
Kommunitta aaqqissuussaanera nutaaq, kommunalbestyrelsep tamarmiusup akuerisimasaa, allaffissornikkut eqaannerulerpoq, pisariaqarsorinngisagut piiaratsigit, pisariaqarsorisagullu ukkatarilerlugit. Soorlu innuttaasunik qanimut sullissinissami illoqarfinni nunaqarfinnilu sulisutta piginnaanerinik pisinnaatitaaffiinillu annertusaaneq ukkatararput, siunertarigatsigut innuttaasunik qanimut pilertornerusumillu sullissisinnaalernissarput. Tamannalu ingerlapparput suleqatitta eqaatsumik suleriaatsimik ingerlatsinermik sungiusarneratigut, suleriaatsimillu nutaamik ingerlatsilernermi peqataalluarnerisigut . Piffissarlu manna iluatsillugu kommune Qeqertalimmi sulisugut qutsavigalugillu nersualaarusuppakka anguniakkatsinnut tunniusimallutik suleqataaluarmata.
Maannalu ukiut marluk qaangiunneranni, oqarsinnaangorsimavugut allannguinerit kinguneri takkutillattaalersimasut. Innuttaasunik peqatigiiffinnillu qanimut suleqateqarneq pitsanngorsimavoq, innuttaasut peqatigalugit sammisassaqartitsinerit ukioq kaajallallugu pilersaarusiorneqarneri ersarinnerulersimapput. Timersornikkut, kulturikkut, inuunerinnerulersitsiniarlunilu iliutsit ersarinnerulersimapput sulilu inerisarneqarlutik. Kommune Qeqertalimmi sulisugut kommunitsinni sumiikkaluarunilluunniit innuttaasut pillugit suleqatigiittarnerat unnersiutissaasumik eqaannerulersimavoq. Innuttaasut ineriartornermut peqataatinneqarnerulernertik tigulluarsimagaat unnersiutigerusuppara qujanarlu isumaqaqisumik suleqataallusilu peqataalluartarassi.
Pisariaqartitat naapertorlugit innuttaasullu kissaataat malillugit sanaartornerni suliniutit pilersaarusiorneqartarneri ersarinnerulernikuupput. Sulili ineriartortitassanik ulikkaarpugut.
Ukioq manna aqqusinigissarneq illugissarneq sumiiffinni assigiinngitsuni sammineqassaaq. Sulinermilu atortorissaarutit amingaataasut piorsarneqarlutik inerisarneqarnerat nanginneqassaaq.
Nunarsuarmioqatigiit FN-ip ataani anguniakkat 17-usut peqataaffigalugit innuttaasut peqatigalugit, qanoq angunianeqarnissat pillugit aasaq kingulleq pilersaarusiornerit aallartisarneqarput. Innuttaasullu siunissamik pilersitassanik eqqarsaqataaneri peqataasinneqartarnerallu aamma ersarissiartorpoq.
Inuutissarsiornerup takornariaqarnerullu kommune Qeqertalimmi siuarsarneqarnissaa pillugu kommunalbestyrelse selsskabelioqqammerpoq, suliffiup nutaap aallarnisarneqartussanngortup kommunitsinni inuutissarsiortunik nunatsinni nunattalu avataaniit inuutissarsiornermik piorsaanermi ilisarisimaneqartunik siulersorneqarluni ingerlanissaa anguniagassaavoq, suliffeqarfiup nutaap kommune Qeqertalimmi inuutissarsiutit nutaat suut pilersinneqarsinnaanersut misissuataarlugillu suliffeqarfinnik nutaanik pilersitserusuttut tapersersussallugit sullisissavai.
Ukiuni tulliuttuni suliatta pitsaasut pissanganartullu inerisaqqinnissaannut pilereqaagut ineriartortitagummi pissanganarlutillu suleqataaffigissallugit kajumernaqaat.
Ukiup naajartuaarnerani, Kommune Qeqertalimmi kommunalbestyrelse ataatsimiippoq. Siorna aningaasaqarnikkut kukkunersiuisutta aningaasaqarnermut nalunaaruteqqaavat saqqummiunneqarpoq kommunalbestyrelsemit naammagisimarneqarluarluni, aappaagumullu aningaasanut missingersuut tamakkiisumik akuerineqarluni. Aningaasaqarnerput patajaatsumik isumannaatsumillu kissaatigisatsitut inissikkiartorpoq. Siunissamilu suli pitsaasumik aningaasaqarnikkut inissisimanissarput kommunalbestyrelsip tamarmiulluni siunniupaa, aningaasaqarnikkut inissisimanerput kommunit marlunngorluta avinnitsigut eqqoriarneqarnimasut eqqarsaatigalugit Kommunalbestyrelsimi angusat ajunngivissut naammagisimaarneqarput.
Ukiut marluk ingerlaneranni kommunip nutaap susassaqarfiini suliassatigut inissisimanera qimerlooqqissaarsimavarput misissuiffigalugulu. Takusinnaavarpullu inunnik isumaginninnerup saniatigut meerartagut, innarluutilittagut, utoqqartagullu pillugit suliassaqarluta, taamaammat kommunalbestyrelsip siunniuppaa ukioq nutaaq 2020 annertusisamik meeqqat atuarfiani pitsanngorsaanerit immikkut malunnaateqarnerusumik sammineqassasut.
Meeqqat isummersorfiat ataatsimeersuarmat Kommune Qeqertalimmiit peqataasut, oqariartuutitik ullormi FN-p ataani Meeqqat pisinnaatitaaffiisa ukiunik 30-nngortorsiorfianni, persuarsiornartumik kommunemut tunniuppaat.
Meeqqat isummersullaqqissut tanngassimaarnaqaat, naapinnerinimi kommunetsinni meeqqanut politikkerput nutarterneqartoq siulliullutik qimerloorsimallugu oqaluttuarput, imaalu isumaqatigalugu aamma unnersiorlutik. Meeqqanut inuusuttuaqqanullu politikki nutartigaq maanna Kommune Qeqertalimmi inoqarfinnut tamanut tusarniutigalugu siammarneqasimalerpoq.
Meeqqat isummersorfiani peqataasimasut Oqariartuutaat ersarilluarput: Meeqqat atuarfianni tamani isumaginninnermik siunnersorteqalernissaa kissaatigaat, namminerlu aamma atuarfimmi inunnik isumaginninneq pillugu ilinniartinneqartarnissartik kissaatigalugu. Aamma kissaatigaat, nunarsuarmioqatigiit meeqqat pisinnaatitaaffiinut tunngasumik meeqqat atuarfianni paasissutissinneqarnerunissartik oqalliseqataanissartik sunniuteqaqataanissartillu. Nammineq oqarnerattuut, meeqqat tamarmik inuunerissaarnerulernissaat anguniarlugu peqataatinneqarusupput.
Kommunini tamani meeqqat oqariartuutaat ilumoorullugit tusarnaartariaqarpagut. Taamaammat ilisimatippakka kissaataat tusarnaarlugit, tassami ilaatigut meeqqat ilisimasaat uagut nalusarpagut ilisimasagullu ilaatigut killeqartarlutik.
Ukioq manna kommunalbestyrelsep naggataarutaasumik ataatsimiinnermini aalajangiuppaa, ukioq 2020-mi meeqqat atuarfiannik pitsanngorsaanissaq immikkut samminiarlugu. Kangaatsiami pisariaqavissumik nutaamik atuarfiliornissaq aalajangiunneqareersoq maanna suliariumannittussarsiuunneqarpoq, taamaalillutik Kangaatsiarmiut ullumikkumut pisariaqartitanut naleqquttumik atuarfittaartussangorput. Sanaartorneq upernaaq manna aallartinneqassaaq, 2022-milu atuarfittaaq atoqqaarfissiorneqarsinnaasoq siunertaavoq.
Tullinnguullugit pilersaarusiorfigisagut tassaapput nunaqarfittatsinni meeqqat atuarfiinik nutaannguinissaq nunaqarfittatsinnimi arlalissuarni meeqqanut atuarfigitinneqartut ukiut 60-it sinnerlugit pisoqaassuseqarput nutaanngortariaqalivillutillu.
Ilisimaneqarpoq nuna tamakkerlugu meeqqat atuarfianni atuanngitsoortarnerit kisitsinngorlugit qaffasippallaartut. Aamma kommunetsinni. Tamanna aamma immikkut samminiarlugu kommunalbesytrelse aalajangerpoq. Atuanngitsoortarnerup annertuup apparsarneqarnissaa iliuuseqarfiginiarlugu paasiniarneqassapput meeqqat angajulliunerusut suna pillugu atuanngitsoortarnerat taamak qaffasitsiginersoq. Atuartussaatitaaneq kingusinnerusukkut imminut napatilluni inuutissarsiuteqalernissamut ilaqutariinngornissamullu piareersarfiuvoq pingaarutilerujussuaq.
Meeqqat atuarfiani pitsangorsaanissamut meeqqat sinniisaasa suleqataassallutik piumassuseqarluarnertik takutitaat atorluarusupparput, tassanilu taamaallaat amigaatigaagut angajoqqaat maligassiuisut amerlanerit peqatiginissaat. Ullumikkut meeqqanik atuartuutillit angajoqqaat meeqqamik atuarneranik soqutiginnillutik malinnaasut takkuttartullu ikippallaaqaat. Taamammat piffissaq manna iluatsillugu angajoqqaat maligassiuisinnaasut amerlanerit ujartorpagut. Ilissiuvormi meeqqat inuunerinnerullutik nukittunerullutillu peroriartornissaannut pingaarnerpaatut tunngaviliisussat.
Tassunga atatillugu pitsanngorsaatissanut atasumik innuttaasut timikkut tarnikkullu peqqinnerunissaat siunertaralugu, Kommune Qeqertalik, Paarisa, Allorfillu suleqatigalugit suliniuteqarluni aallartereernikuupput ilisimatusarnermik malitseqartitamik. Siliunut tamanna suleqatigiinnikkut annertusassavarput angajoqqaallu ilasereqqippagut suliniummi pingaaruteqarluinnartumik akisussaaffeqarmata. Ukiunimi kingullerni paasineqarpoq meeqqat aanngajarniutinik imigassamik pujortarnermillu misiliisartut ukiukilligaluttuinnartut, tamannalu suleqatigiilluta ilorraap tungaanut saatittariaqarparput.
Utoqqaat innarluutillillu sulinitsinni mininneqangillat, atukkatigut misissuisimavugut, maannalu pitsanngorsaanerit aamma illutatigut sanaartorneq eqqarsaatigalugu inerisaaneq ingerlatileruttorparput, aamma utoqqarnut innarluutilinnullu politikki nutartigaq tusarniutigalugu piffissami maannarpiaq ingerlanneqartunut ilaavoq, peqataalluarnissarsilu kissaatigeqaarput.
Kommune Qeqertalik Nuna tamakkerlugu naalakkersuinikkut pissutinit aamma sunnerneqartarpoq.
Ukiut qulit matuma siorna Namminersorneq eqqunneqarmat siunissaq pillugu isumalluarsimaqaagut, taamani ukiuni 30-ni namminersornerullutik oqartussaqarnitta nalaani Naalakkersuisuusartut upissunniarneqartarput illoqarfiit sisamat kisiisa aallullugit ineriartortitsisoqartoq. Maanna Namminersornerup eqqunneqarneraniit ukiut qulit ingerlareersimanerani oqarsinnaagunarpugut, illoqarfiit marluinnaanerusut ineriartornissaat Naalakkersuinikkut aallunneqaleriartortoq. Tamannalumi takussutissaqarluarpoq, ukiut 40-t ingerlaneranni nunaqarfiit 4000-it pallillugit inukinnerulersimapput. Illoqarfiit isorliunerusut ilangukkaanni kisitsit suli qaffasinnerulluni. Siammasissumik nunaqariuseqarnissamik isuma suli Naalakkersut ilumoorinnerpaat. Nunaqarfiit illoqarfiillu inoqaannarnissaannut angallanneq pilersuinerlu pingaaruteqarluinnartartut takusarpagut, kiffartuussiviit taakku arlaannallunniit annikillippat nunaqarfinnut sukkasuumik malunniuteqartarput, taamammat Naalakkersuisut pilersaarutaat ersarissut takorusunnarsipput.
Ukiuni kingullerni pisinnaatitaaffiit ersigunnaariartortut ilagaat sumiiffik qimannagu meerartaarsinnaaneq. Uagut inunngornitta nalaani sumiiffik qimannagu allaalu nunaqarfinni ernisinnaaneq pisinnaatitaaffiusimasoq maanna sukkasuumik oqaluttuaannangoriartorpoq, ernisussiortut pikkorissut ineriartortinneerussimapput nungukkiartorlutillu, maannalu nunatsinni isumannaattutut taaneqarlutik erniffiusinnaasut ikiligaluttuinnarput. Kommune Qeqertalimmi meerartaarfiusinnaasut nungunneqarput, illoqarfiillu marluinnaat maanna erniartorfissatut periarfissaapput.
Maluginiartarparput arnat ilaqutariinnguillu ingammik siullermeerlutik meerartaartussat kisimiillutik qaammat sioqqullugu erniartortinneqartarnertik atugarliorfigisaraat. Meeqqap inunngornera, ilaqutariittut qanimut misigisassat pingaarnerit ilagaat, tamannalu suli misigissallugu pisinnaatitaaffiusariaqarpoq. Tamassumalu Naalakkersuinikkut nalilersuiffigeqqittariaqarnera kissaatigaarput. Inatsisartut qulakkeertariaqarpaat Naalakkersuinikkut kommunit aqqutigalugit, innuttaasunik qanittumik suleqatigineqarnerup naligiinnerusumik ingerlanneqarnissaa. Innuttaasunimmi qanimut sullissisut tassaapput kommunit. Naligiinnerusumik ineriartortitsinissamik siunertaqaraanni tamanna timitaliivigineqartariaqarpoq, kommunillu marluinnaanatik tallimaaneri aamma eqqaamallugu.
Kommune Qeqertalimmi innuttaasut qanimut suleqatigalugit ineriartortitsinerput aalluteqqissavarput, kulturikkut kinaassuserput nunarsuarmioqataanerpullu qiteralugit. Pissanganartumik ineriartorfiusumillu suliniuteqarnitsinni suleqatigisigut pisariaqartippatsigit. Tamassilu ukiortaami pilluaritsi.
Borgmester Ane Hansen, Kommune Qeqertalik.