airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Borgmesterip ukiumi nutaami oqalugiaataa

2. januar 2019



Kommune Qeqertallip ukiua siulleq 2018 naalluarparput, aningaasaqarnikkut patajaatsumik inissinnissarput tamaviaarluta tunngavilerniarsimallugu, siunissamullu pilersaarusiornitsinni innuttaasunik qinikkanillu qanimut suleqateqarneq aallartisarluarsimallutigu.

Ukiumut nutaamut 2019-mut iserpugut sullinnissatsinnut atikkersorluarsimasutut misigisimalluta suliassagut qilanaaralugit, ineritikkusutagullu malussarfigilereerlugit.

Kommune Qeqertalik kommuuninut allanit allaanerusumik aaqqissuusaanikkut Kommunalbestyrelse-mit ilusiliiffigineqarsimavoq. Aaqqissuussaanermi anguniagaavoq allaffissornikkut pisariitsumik innuttaasunut qanilaartumik ingerlatseriaaseqarnissaq kiisalu kulturitsinnut kinaassutsitsinnullu nunarsuarmiooqataanitsinnullu naleqquttumik  suleriaaseqarnissaq.

Kommune Qeqertallip ukiua siulleq ersarissumik siunniussaqarluta siunissami angorusutatisinnut piareersarluarfigisimavarput. 2018-mi Kommune Qeqertalik-mi innuttaasut atugaannik misissuisitsivugut, innuttaasunik sullissisutta sullissinerminni atugaat suleriaaserlu ilangullugit qulaajaavigisimallugit, sulisullu pinginnaasaanik  akisussaaffimmillu annertunerusumik piumasaqarneq siammaanerlu ilangullugit ingerlassimavagut.

Qulaajaanerit misissuinerillu 2018-mi ingerlassimasagut aningaasartuutikinnerunitsinnik silatusaartumillu aningaasanik atuinermik kinguneqartut misigaangut. Nunaqarfinni illoqarfinnilu kommuunip piarsuutai atorunnarsimasut sillimmasiinermut iluarsaanneqarput aningaasartuutit ikilinerinik kinguneqartumik, sulinermi atortorissaarutinut isumaqatigiissutit nutarterneqarput kommuunimut aningaasartuutikinnerulernitsinnik kinguneqartumik. Sulisut akornanni misissuinermi paasisatta ilagaat Kommune Qeqertalik-mi sulisut 1.000-it missaaniittuni agguaqatigiisillugu ullormut sulisut 150-sit napparsimasartut taakkulu ukiumut 75. mio.-nit tungaanut Kommune Qeqqertallip aningaasartuuteqarfigisarai paasisatta ilagaat.

Qulaajaanerup kinguneranik suliffigissaaneq sulisullu atugaannik aallussinerulernerit aallartinneqarmata, ullormut napparsimasartut ikilisinniarlugit tamanna kinguneqarluariartortoq misigaarput.  Assersuutit taasakka tassaapput Kommune Qeqertallip sipaarniarneriinnaq kisiat pinnagu innuttaasut aningaasataannik isumatunerusumik  siunertaqarnerusumillu atuinissamik siunniussaqarneq – suleriaatsit aningaasartuutikinnerulernermik kingunillit allanit isumassarsiorfigineqarsinnaanissaannut ammavugut.

Suleriaatsip ineriartortitap kingunerimmagu sipaarniarneriinnarmik eqqarsangikkaluarluta silatusaartumik aningaasaatinik atuineq innuttaasut sullinneqarnerisa pitsaaneruleriartornerannut kinguneqarlualeriartorneranullu iluaqutaasut.

Kommune Qeqertallip aaqqissuusaanerani ineriartortitsinerput aatsaat ingerlarsoruttulerpoq iluarsisassagullu suli amerlaqaat. Suliattali kinguneqarlualeriartorneri misigalugillu pitsaasumik takussutissaqartilereerpagut. Anguniakkagullu peqqissaartumik silatusaartumillu ineriartortissavagut. 

 Aaqqissuusseqqinneq nunatsinni asseqanngitsoq Kommune Qeqertalimmi innuttaasunut suleqatigiinnullumi ukioq 2018 atorparput sungiunniarlugu, misilittarlugu pitsanngorsarlugulu. Aamma suliassaqarfiit pingasuusut Inoqarfik tassaalluni inoqarfiup illoqarfiuguni, nunaqarfiuguniluunnit pitsaasumik sinaakkutaqarlutik ineriartorluassasut inuussutissarsiortut, sulisartut, innuttaasut pisariaqartitaanik naammassiniaasussat.

Suliassaqarfik INUIT, inoorlaanit utoqqanngorluni kommuunitsinni inooqataasunut sullinneqarnerminni pitsaanerpaamik sullissinissaminnut piareersimasut.

 Suliassaqarfik TIMI TARNILU tassaalluni innuttaasut minnerunngitsumillu meerartagut inuusuttagullu timikkut tarnikkullu nukittunerullutik peqqissunngorlutillu peroriartornissaanik qulakkeerinneqataasussaq.

Ukioq manna innuttaasut unnersiorlutik sullinneqarnerminni pitsanngoriaateqarsimaneranik nalunaartoqartalereerpoq. Sulili aallartisarfimmiippugut Kommuni Qeqertalimmi innuttaasut ukiumi nutaami suli qilanaartuutissaqarput, aatsaat taama ataqatigiitsigisumik sunngiffimmi sammisassat pilersaarusiorneqarput sammisassaaleqisoqannginnissaa qulakkeerniarlugu, sanaartugassat pilersaarusiorluagaanerullutik ukiumi nutaami pilersinneqassapput, inulerinerullu iluani Kommune Qeqertalik-mi innuttaasunik sullissinitsinni annertuumik pitsangorsaalluta suliaqarpugut.

Taamatut oqareerlunga, oqarusuppunga suliassarpassuit kisitta kivissinnaanngilagut, ukiup ingerlanerani qulaajaanitsinni paasivarput meeqqagut inuusuttagullu aanngajaarniutinik, imigassaq, ikiaroornartoq, pujortartarnerlu siusippallaamik ajornanngippallaamillu pissarsiaralugu atulertaraat. Tamanna ukiuni tulliuttuni malunnaatilimmik annikillisittariaqarparput, Kommune Qeqertalimmi anaana, ataataluinnaanngitsoq aammali aanaa aataalu suleqatiserivagut, meeqqagut inuusuttagullu pillugit.

Aamma ukioq qaangiutilersumik sanaartugassanik naammattunik aningaasaliisoqarpoq, aappaagumut suli amerlanerusunik immikkoortitsisoqarpoq. Kommunini siullersaalluta namminersuutigalugu Kangaatsiaq-mi meeqqaat atuarfiliortussanngorpugut naammassilluarusutatsinnik - Suliassarpassuit tamakkua Kommunip kisimiilluni kivissinnaanngilai, suliffeqarfiit namminersortut, Kommune Qeqertalik-mi namminersortunngortussat, sulisartullu sulisartunngortussallu suleqatiserivagut sapinngisamik sanaartugassanik amerlanerpaanik naammassiniaaqatigeqqulluta. Sulisinnaasut tamaasa pisariaqartippagut sapinngisarput tamakkerlugu suleqataarusuttut suleqatiserivagut Kommunitsinnullu tikilluaqqullugit.

Suleqatigiinnerli kinguneqartariaqarpoq, suleqatissagut kommunitsinniiginnaanngillat, ulluinnarni sullissilluassagutta namminersorlutik oqartussat suleqatigiuminarnerusariaqarput.

Allaffissornerujussuup suliat siusinnerusukkut aallartinneqarlutik naammassineqarsinnaagaluit kigaallassarpaat.

Minnerunngitsumillu ilinniarfiit naammattunik amerlassusilinnik naammassisitsisalernissaat pisariaqartivipparput utoqqatsissutit piunnaarlugit ilinniartut naammassisartut amerlanerusariaqalerput Kommuunitsinni innuttaasutut sulisinnaasut amerlanerusut  pisariaqartikkatsigit.

Kommune Qeqertalik-mi atuartut inaarutaasumik soraarummeeraangamik angusartagaat qaffassarniarlugit iliuusissat assigiinngitsut ingerlappagut.

Atuarfinni  ilinniartitsisut akornanni masterinik kandidatinik ilinniaqqissimasunik arlaqartunik peqarpugut  taakkulu atorluarneqarnissaannut suliniutinik pilersaarusiorpugut. Taakkua ilisimasaat ilikkarsimasaallu atuartunut atuarfimmut ilinniartitsisunullu siaruarneqarnissaat pisariaqartippagut. Atuarfinnik inerisaasutut taallugit suliakkerneqarnissaat maannagaaq sulissutigineqarpoq.

Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiinik kivitseqatigiinnissamik suliaq kommunit tallimaasut suleqatigiissutigisaat maanna aamma suliarineqaleruttorpoq. Tamatuma ilagivaa teknologi atorlugu atuartitsinermi periarfissat killeqanngiusartut alakkaamaneruleratsigit.

Angusaqarumallutalu ilinniartitsisunik atuisussanillu piginnaanngorsaanerit assigiinngitsut ingerlappagut. Kivitseqatigiinnissamik isuma pitsaasumik sunniuteqartumillu ingerlanniarparput pingaarteqaarpullu nunarsuarmioqatinut alakkaamaneq pitsaasortaanillu naleqqussaaneq  aqqutigalugu isumassarsiornerup kingunilimmik suleriaatsinik atuartitseriaatsinillu ineriartuutasumik iluaqutiginissaat.

Ilaatigut atortorissaarutit ipadit atorlugit atuartitsinermi periarfissat assigiinngitsut kiisalu nunaqarsuarmioqatinut attaveqarsinnaanerit assigiinngitsut misissorlugit piareersaavigineqarnerat ingerlanneqartoq isumalluarnermik annertuumik pilersitsivoq.

Tamatumunnga ilagitillungu misissorneqarpoq meeqqat atuarfiini ilinniartitsisunik atuilluarsinnaanerup periarfissarititaasa paarlaaqatigiinnikkut kiisalu minnerunngitsumik teknologi atorlugu atuartitsisinnaanerup misissorneqarnissaat atulerneqarnissaallu. Tassami nalunngilarput ilinniartitsisorpassuit akornanni nukissalinnik peqarluta periarfissanik aqqutissiuunneqarnissamillu utaqqiinnartunik. Tamannalu iliuuseqarfigaarput, siunissamilu qaninnerpaami ersiutissat siulliit malugineqarsinnaalerlutillu takuneqarsinnaalernissaat suliassatta ilagivaat.

Meeqqat atuarfiat ilinniaqqiffinnut kiisalu inuiaqatigiit aaqqissuunneqarnerannut atatillugu ilinniartitaanerullu qaffassarneqarnissaanut oqallinnermi annertuumik qitiusumik inissisimasoq pitsaasumik sinaakkuteqarnissaa qularnaassavarput, suleqatigiilluarneq kivitseqatigiinnissamillu anersaaqarneq toqqammavingalugu.

Kommune Qeqertalik-mi innuttaasugut tamatta inissaqarnerput tunniussassaqarnerpullu malugissuarput, akaareqatigiinneq ataqqeqatigiinnerlu aqqutigalungit. Taamaaliornikkut ataasiussuseq naligiinnerlu nukiit ersinngitsut atorlugit misigissavarput.

Inuusuttut nukittoruttornerit sulinissaat innuttaasunullu sullissinissaat pisariaqartippavut, tamannalu Kommune Qeqertalimmut tamarmut iluaqutaasussatut isigaarput.

Tamatta inissaqartinneqartutut atorfissaqartinneqartutullu misiginissatta ersarissartuarnissaa inuttullu ataasiakkaatut pisussaaffiup maluginissaa akisussaaqataaffigissavarput.

Ulluni makkunanerpiaq utoqqartatta innarluutilittattalu atugaasa pitsanngorsarnissaat siunertaralugu qulaajaavigeruttulerpagut - utoqqartagut ataqqinartumik pissusilersorfigissavagut sumiikkaluaruttaluunniit.

Qujanaq ukiumi qaangiutilersumut kommuunit qaninnerulerlugit suleqatigilersimagatsigit, kivitseqatigiinnikkut taamaallaat unammilligassagut qaangerluarsinnaavagut tamanna aamma atuuppoq kommuunitsinni.

Sinerissami mittarfiliulikkersaarnerit tapersersorpagut, tapersersorpagut nunatsinnut iluaqutaassammata. Kisianni mianersorfissaqarpugut. Kommune Qeqertalik-mi mittarfissualiortoqarnianginnerata unammilligassaqartippaatigut siuarsaanissatsinni, inuit kommuunitsinni amerliartorput nuannaarutigeqisatsinnik, amerliartornerput unikaallassanngippat namminersorlutik oqartussat, RAL, TELE Greenland, Royal Greenland, Polar Seafood suliffeqarfissuillu allat ataqatigiissaakkamik ingerlatseqatiginissaat pisariaqartippagut. Tamatta suliassarput suliarilluarutsigu ukiuni tulliuttuni kinguariarata malunnaatilinnik siuariarsinnaagatta.

Kommune Qeqertalik-mi innuttaasut tamaasa sinnerlugit ukiortaami pilluaqquassi qanortoq ukioq nutaaq tamatsinnik angusaqarfiulluarili.

 

Borgmester Ane Hansen, Kommune Qeqertalik