Kommune
Qeqertallip ukiua siulleq 2018 naalluarparput, aningaasaqarnikkut patajaatsumik
inissinnissarput tamaviaarluta tunngavilerniarsimallugu, siunissamullu
pilersaarusiornitsinni innuttaasunik qinikkanillu qanimut suleqateqarneq
aallartisarluarsimallutigu.
Ukiumut nutaamut 2019-mut iserpugut sullinnissatsinnut atikkersorluarsimasutut misigisimalluta suliassagut qilanaaralugit, ineritikkusutagullu malussarfigilereerlugit.
Kommune Qeqertalik kommuuninut allanit allaanerusumik aaqqissuusaanikkut Kommunalbestyrelse-mit ilusiliiffigineqarsimavoq. Aaqqissuussaanermi anguniagaavoq allaffissornikkut pisariitsumik innuttaasunut qanilaartumik ingerlatseriaaseqarnissaq kiisalu kulturitsinnut kinaassutsitsinnullu nunarsuarmiooqataanitsinnullu naleqquttumik suleriaaseqarnissaq.
Kommune Qeqertallip ukiua siulleq ersarissumik siunniussaqarluta siunissami angorusutatisinnut piareersarluarfigisimavarput. 2018-mi Kommune Qeqertalik-mi innuttaasut atugaannik misissuisitsivugut, innuttaasunik sullissisutta sullissinerminni atugaat suleriaaserlu ilangullugit qulaajaavigisimallugit, sulisullu pinginnaasaanik akisussaaffimmillu annertunerusumik piumasaqarneq siammaanerlu ilangullugit ingerlassimavagut.
Qulaajaanerit misissuinerillu 2018-mi ingerlassimasagut aningaasartuutikinnerunitsinnik silatusaartumillu aningaasanik atuinermik kinguneqartut misigaangut. Nunaqarfinni illoqarfinnilu kommuunip piarsuutai atorunnarsimasut sillimmasiinermut iluarsaanneqarput aningaasartuutit ikilinerinik kinguneqartumik, sulinermi atortorissaarutinut isumaqatigiissutit nutarterneqarput kommuunimut aningaasartuutikinnerulernitsinnik kinguneqartumik. Sulisut akornanni misissuinermi paasisatta ilagaat Kommune Qeqertalik-mi sulisut 1.000-it missaaniittuni agguaqatigiisillugu ullormut sulisut 150-sit napparsimasartut taakkulu ukiumut 75. mio.-nit tungaanut Kommune Qeqqertallip aningaasartuuteqarfigisarai paasisatta ilagaat.
Qulaajaanerup kinguneranik suliffigissaaneq sulisullu atugaannik aallussinerulernerit aallartinneqarmata, ullormut napparsimasartut ikilisinniarlugit tamanna kinguneqarluariartortoq misigaarput. Assersuutit taasakka tassaapput Kommune Qeqertallip sipaarniarneriinnaq kisiat pinnagu innuttaasut aningaasataannik isumatunerusumik siunertaqarnerusumillu atuinissamik siunniussaqarneq – suleriaatsit aningaasartuutikinnerulernermik kingunillit allanit isumassarsiorfigineqarsinnaanissaannut ammavugut.
Suleriaatsip ineriartortitap kingunerimmagu sipaarniarneriinnarmik eqqarsangikkaluarluta silatusaartumik aningaasaatinik atuineq innuttaasut sullinneqarnerisa pitsaaneruleriartornerannut kinguneqarlualeriartorneranullu iluaqutaasut.
Kommune Qeqertallip aaqqissuusaanerani ineriartortitsinerput aatsaat ingerlarsoruttulerpoq iluarsisassagullu suli amerlaqaat. Suliattali kinguneqarlualeriartorneri misigalugillu pitsaasumik takussutissaqartilereerpagut. Anguniakkagullu peqqissaartumik silatusaartumillu ineriartortissavagut.
Aaqqissuusseqqinneq nunatsinni asseqanngitsoq Kommune Qeqertalimmi innuttaasunut suleqatigiinnullumi ukioq 2018 atorparput sungiunniarlugu, misilittarlugu pitsanngorsarlugulu. Aamma suliassaqarfiit pingasuusut Inoqarfik tassaalluni inoqarfiup illoqarfiuguni, nunaqarfiuguniluunnit pitsaasumik sinaakkutaqarlutik ineriartorluassasut inuussutissarsiortut, sulisartut, innuttaasut pisariaqartitaanik naammassiniaasussat.
Suliassaqarfik INUIT, inoorlaanit utoqqanngorluni kommuunitsinni inooqataasunut sullinneqarnerminni pitsaanerpaamik sullissinissaminnut piareersimasut.
Suliassaqarfik TIMI TARNILU tassaalluni
innuttaasut minnerunngitsumillu meerartagut inuusuttagullu timikkut tarnikkullu
nukittunerullutik peqqissunngorlutillu peroriartornissaanik qulakkeerinneqataasussaq.
Ukioq manna innuttaasut unnersiorlutik sullinneqarnerminni
pitsanngoriaateqarsimaneranik nalunaartoqartalereerpoq. Sulili
aallartisarfimmiippugut Kommuni Qeqertalimmi innuttaasut ukiumi nutaami suli
qilanaartuutissaqarput, aatsaat taama ataqatigiitsigisumik sunngiffimmi
sammisassat pilersaarusiorneqarput sammisassaaleqisoqannginnissaa
qulakkeerniarlugu, sanaartugassat pilersaarusiorluagaanerullutik ukiumi nutaami
pilersinneqassapput, inulerinerullu iluani Kommune Qeqertalik-mi innuttaasunik
sullissinitsinni annertuumik pitsangorsaalluta suliaqarpugut.
Taamatut oqareerlunga, oqarusuppunga suliassarpassuit kisitta
kivissinnaanngilagut, ukiup ingerlanerani qulaajaanitsinni paasivarput
meeqqagut inuusuttagullu aanngajaarniutinik, imigassaq, ikiaroornartoq,
pujortartarnerlu siusippallaamik ajornanngippallaamillu pissarsiaralugu
atulertaraat. Tamanna ukiuni tulliuttuni malunnaatilimmik annikillisittariaqarparput,
Kommune Qeqertalimmi anaana, ataataluinnaanngitsoq aammali aanaa aataalu
suleqatiserivagut, meeqqagut inuusuttagullu pillugit.
Aamma ukioq qaangiutilersumik sanaartugassanik naammattunik
aningaasaliisoqarpoq, aappaagumut suli amerlanerusunik immikkoortitsisoqarpoq. Kommunini
siullersaalluta namminersuutigalugu Kangaatsiaq-mi meeqqaat atuarfiliortussanngorpugut
naammassilluarusutatsinnik - Suliassarpassuit tamakkua Kommunip kisimiilluni
kivissinnaanngilai, suliffeqarfiit namminersortut, Kommune Qeqertalik-mi
namminersortunngortussat, sulisartullu sulisartunngortussallu suleqatiserivagut
sapinngisamik sanaartugassanik amerlanerpaanik naammassiniaaqatigeqqulluta.
Sulisinnaasut tamaasa pisariaqartippagut sapinngisarput tamakkerlugu
suleqataarusuttut suleqatiserivagut Kommunitsinnullu tikilluaqqullugit.
Suleqatigiinnerli kinguneqartariaqarpoq, suleqatissagut
kommunitsinniiginnaanngillat, ulluinnarni sullissilluassagutta namminersorlutik
oqartussat suleqatigiuminarnerusariaqarput.
Allaffissornerujussuup suliat siusinnerusukkut aallartinneqarlutik naammassineqarsinnaagaluit kigaallassarpaat.
Minnerunngitsumillu ilinniarfiit
naammattunik amerlassusilinnik naammassisitsisalernissaat pisariaqartivipparput
utoqqatsissutit piunnaarlugit ilinniartut naammassisartut
amerlanerusariaqalerput Kommuunitsinni innuttaasutut sulisinnaasut amerlanerusut
pisariaqartikkatsigit.
Kommune Qeqertalik-mi atuartut inaarutaasumik soraarummeeraangamik
angusartagaat qaffassarniarlugit iliuusissat assigiinngitsut ingerlappagut.
Atuarfinni ilinniartitsisut akornanni masterinik kandidatinik ilinniaqqissimasunik arlaqartunik peqarpugut taakkulu atorluarneqarnissaannut suliniutinik pilersaarusiorpugut. Taakkua ilisimasaat ilikkarsimasaallu atuartunut atuarfimmut ilinniartitsisunullu siaruarneqarnissaat pisariaqartippagut. Atuarfinnik inerisaasutut taallugit suliakkerneqarnissaat maannagaaq sulissutigineqarpoq.
Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiinik kivitseqatigiinnissamik suliaq kommunit tallimaasut suleqatigiissutigisaat maanna aamma suliarineqaleruttorpoq. Tamatuma ilagivaa teknologi atorlugu atuartitsinermi periarfissat killeqanngiusartut alakkaamaneruleratsigit.
Angusaqarumallutalu ilinniartitsisunik atuisussanillu piginnaanngorsaanerit assigiinngitsut ingerlappagut. Kivitseqatigiinnissamik isuma pitsaasumik sunniuteqartumillu ingerlanniarparput pingaarteqaarpullu nunarsuarmioqatinut alakkaamaneq pitsaasortaanillu naleqqussaaneq aqqutigalugu isumassarsiornerup kingunilimmik suleriaatsinik atuartitseriaatsinillu ineriartuutasumik iluaqutiginissaat.
Ilaatigut atortorissaarutit ipadit atorlugit atuartitsinermi periarfissat assigiinngitsut kiisalu nunaqarsuarmioqatinut attaveqarsinnaanerit assigiinngitsut misissorlugit piareersaavigineqarnerat ingerlanneqartoq isumalluarnermik annertuumik pilersitsivoq.
Tamatumunnga ilagitillungu misissorneqarpoq meeqqat atuarfiini ilinniartitsisunik atuilluarsinnaanerup periarfissarititaasa paarlaaqatigiinnikkut kiisalu minnerunngitsumik teknologi atorlugu atuartitsisinnaanerup misissorneqarnissaat atulerneqarnissaallu. Tassami nalunngilarput ilinniartitsisorpassuit akornanni nukissalinnik peqarluta periarfissanik aqqutissiuunneqarnissamillu utaqqiinnartunik. Tamannalu iliuuseqarfigaarput, siunissamilu qaninnerpaami ersiutissat siulliit malugineqarsinnaalerlutillu takuneqarsinnaalernissaat suliassatta ilagivaat.
Meeqqat atuarfiat ilinniaqqiffinnut kiisalu inuiaqatigiit aaqqissuunneqarnerannut atatillugu ilinniartitaanerullu qaffassarneqarnissaanut oqallinnermi annertuumik qitiusumik inissisimasoq pitsaasumik sinaakkuteqarnissaa qularnaassavarput, suleqatigiilluarneq kivitseqatigiinnissamillu anersaaqarneq toqqammavingalugu.
Kommune Qeqertalik-mi innuttaasugut tamatta inissaqarnerput tunniussassaqarnerpullu malugissuarput, akaareqatigiinneq ataqqeqatigiinnerlu aqqutigalungit. Taamaaliornikkut ataasiussuseq naligiinnerlu nukiit ersinngitsut atorlugit misigissavarput.
Inuusuttut nukittoruttornerit sulinissaat innuttaasunullu sullissinissaat pisariaqartippavut, tamannalu Kommune Qeqertalimmut tamarmut iluaqutaasussatut isigaarput.
Tamatta inissaqartinneqartutut atorfissaqartinneqartutullu misiginissatta ersarissartuarnissaa inuttullu ataasiakkaatut pisussaaffiup maluginissaa akisussaaqataaffigissavarput.
Ulluni makkunanerpiaq utoqqartatta innarluutilittattalu atugaasa pitsanngorsarnissaat siunertaralugu qulaajaavigeruttulerpagut - utoqqartagut ataqqinartumik pissusilersorfigissavagut sumiikkaluaruttaluunniit.
Qujanaq ukiumi qaangiutilersumut kommuunit qaninnerulerlugit
suleqatigilersimagatsigit, kivitseqatigiinnikkut taamaallaat unammilligassagut
qaangerluarsinnaavagut tamanna aamma atuuppoq kommuunitsinni.
Sinerissami mittarfiliulikkersaarnerit tapersersorpagut,
tapersersorpagut nunatsinnut iluaqutaassammata. Kisianni mianersorfissaqarpugut.
Kommune Qeqertalik-mi mittarfissualiortoqarnianginnerata
unammilligassaqartippaatigut siuarsaanissatsinni, inuit kommuunitsinni amerliartorput
nuannaarutigeqisatsinnik, amerliartornerput unikaallassanngippat
namminersorlutik oqartussat, RAL, TELE Greenland, Royal Greenland, Polar
Seafood suliffeqarfissuillu allat ataqatigiissaakkamik ingerlatseqatiginissaat
pisariaqartippagut. Tamatta suliassarput suliarilluarutsigu ukiuni tulliuttuni
kinguariarata malunnaatilinnik siuariarsinnaagatta.
Kommune Qeqertalik-mi innuttaasut tamaasa sinnerlugit ukiortaami pilluaqquassi qanortoq ukioq nutaaq tamatsinnik angusaqarfiulluarili.
Borgmester Ane Hansen, Kommune Qeqertalik