Ilinniagaq pillugu
Oqaatsinik soqutigisaqarpit aamma Kalaallit Nunaata nunarsuarmut akuujartuinnarluni siunissami peqataalluarnissaanut tapertaarusuppit?
“Nutserisutut Oqalutsitullu atorfinissutaasinnaasumik bachelorinngorsimaguit pisortatigut aaqqissugaanermi marlunnik oqaaseqarfiusumi sullissinermi qitiusumik inissisimalissaatit, aamma kalaallit oqaasiisa nunarsuarmioqataaleriartuinnarnerup nalaani piuinnarnissaannut peqataassaatit” - Laila H. Pedersen, immikkoortortaqarfimmi pisortaq
Ilinniakkami pineqartumi ilinniartup oqaatsitigut suliassaanik ilinniartinnissaa siunertaavoq – kalaallit danskillu oqaasiisa akornanni nutserisinnaaneq oqaluttaasinnaanerlu kiisalu tuluit oqaasiinik allannermik attaveqatigiissinnaaneq qitiutinneqarput.
Nutserisutut Oqalutsitullu bachelorinngorniarluni ilinniagaq ilisimatusarnermi ilinniagaavoq ilisimatusaatit tunngavigalugit ilinniartumut pisinnaasaqalersitsisartoq, kandidatitut ilinnialersitsisinnaasutut imaluunniit - ukiuni marlunni sulinermik misilittagaqareernermi - masterinngorniassutaasinnaasutut kiisalu sulilersitsisinnaasutut qaffasissusilik.
Nutserisutut Oqalutsitullu Bachelori oqaatsitigut suliassanik pisariusunik naammassinnissinnaanissaminut ilinniarnermini ilisimasanik, pisinnaassutsinik piginnaasanillu ineriartortitsisarpoq, tassani kalaallisut qallunaatullu akornanni nutserineq oqaluttaanerlu aamma tuluttut oqaatsitigut attaveqatigiinnikkullu suliassanik ajornannginnerusunik naammassinnissinnaaneq ukkatarineqarlutik.
Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni, pingaartumik pisortat ingerlatsiviini, peqqinnissaqarfimmi eqqartuussiveqarfinnilu nutserinermi oqaluttaanermilu suliassiissutigineqartartunik assigiinngitsorpassuarnik isumaginninnissamut ilinniagaq sulianik ilisimasalittut qaffasissusilimmik ilinniartumut suliaqarsinnaalersitsillunilu atuagarsornikkut suleriaatsikkullu pisinnaasaqalersitsisarpoq. Ilinniakkami fagit immikkoortuini atuagarsorneq eqqarsaatigisarialinnik suliaqarsinnaanermik isumalioqqissaarsinnaanermillu ilinniartumut suliatigut piginnaalersitsisarpoq. Fagip immikkoortui suleriaatsinut tunngasut soraarummeersimasunut ilinniakkami toqqaannaq sammineqarsimanngitsunik suliassaqarfinnik paasinnitsitsisarput. Soraarummeersimasut kalaallisut, qallunaatut tuluttullu oqaatsitigut attaveqatigiinnikkullu pisinnaasaat nunatsinni suliffeqarfinni siammasinnerusumik oqaatsitigut attaveqatigiinnikkullu
Piumasaqaat
Nutserisutut aamma oqalutsitut Bachelorinngorniarfimmi tiguneqassagaanni qinnuteqartoq imaaliussaaq.
- ukiuni pingasuni ilinniarnertuunngorniarfimmi agguaqatigiisillugu minnerpaamik 2-mik (GGS-skala) karaktereqarluni angusisimassaaq
- Kalaallisut Danskisullu allattariarsornermi oqaluttariarsornermilu angusisimassaaq
- Tuluttut allattariarsornermi oqaluttariarsornermilu B-niveaumi angusisimassaaq
Qinnuteqartut allatut ilinniagaqarsimasut imaluunniit piumasaqaatinut qulaani taaneqartunut naammassinnissimanngitsut immikkut akuerineqarnissamut qinnuteqarsinnaatitaapput. qinnuteqaat piumassuseqarluni qinnuteqaatitut allassimassaaq, nalunaarusiorlugu allamik ilisimasaqarneq. Taanna nutserisunngorniarluni oqalutsinngorniarlunilu immikkoortortaqarfimmit inuttut oqaloqateqarnermik / imaluunniit tiguneqarnissamut misilitsinnermik ilaneqarsinnaavoq. Tiguneqarnissamut misilitsinneq allattariarsorneruvoq imaluunniit/aamma oqaluttariarsornerulluni.
Attaveqaatitigut qinnuteqaatit nassiunniarukku (MitID-eqaruit)
Ilinniakkamik imaluunniit ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqassaguit imminut sullinnermut toorsiffissaq sungaartukkut qarasaasiakkut/internettikkut tassani quppernermi qulaani saamiatungaaniittukkut ”Maana qinnuteqarit”-kut qinnuteqassaatit. Imminut sullinnermi periarfissat atussagukkit nammineq inuttut MitID-nnut isissaatit.
Uku atussavatit
• MitID
• Pappilissat ilinniagarisimasamut tunngasut (meeqqat atuarfianni karakteerinut uppernarsaatit atuutinngillat 2007-ip kingorna meeqqat atuarfiannit atuarunnaarsimaguit)
• Suli meeqqat atuarfianniikkuit karakteerit kingulliit allattorsimaffiat atussavat.
Uku atussanngilatit
• Kuisinnermut allagartaq
• Najugaqarnermut uppernarsaat
• Nunatsinni meeqqat atuarfiannit karakteerinut/angusanut uppernarsaatit (2006-ip missaanit ulloq manna tikillugu karakteerit pisortat paasissutissaasivianniipput).
Malugiuk
Karakteerit marlussuit amigaatigigukkit imaluunniit meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnerni angusisimanngikkuit Majoriat tamarmik piginnaanngorsaanissamik neqerooruteqartarput.
Najukkanni Majoriamit qinnuteqarnissannut ikiorneqarsinnaavutit, aamma allatut siunnersorneqarnissannut ikiuisinnaapput.
Ilinniartunut inissiamik pinngitsoornak neqeroorfigineqarnissat naatsorsuutigisinnaannginnakku maluginiassavat. Ingerlaannartumik ilinniartunut inissiamik tunineqanngikkuit Majoriami immikkut qinnuteqartariaqassaatit.
Ornigullutit qinnuteqaatit tunniukkiartorniarukku (MitID-eqanngikkuit)
Immikkut ittumik pisoqartillugu pappialatigut qinnuteqarfissamik najukkanni Majoriamit tunineqarsinnaavutit. Qarasaasiakkut/internettikkut qinnuteqarsinnaanngikkuit najukkanni Majoriaq attavigiuk.
Suliamik sullissinermut suleriaaseq
Qinnuteqaatit Ilisimatusarfimmit suliarineqassaaq, ilinniagaqarnersiuteqarnissamut qinnuteqaatit Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmit suliarineqassalluni, kisianni taakku tamarmik Ilisimatusarfimmit allaffissornikkut aqunneqassapput.
nalunaarfigineqassaatit akuerisaasimanerlutit imaluunniit akuerisaasimannginnerlutit.
Eqqaamallugu ilumut ilinnialerniarlutit nalunaarutigissagakku.
Qinnuteqarnerpit nalaani suli soraarummeersimanngikkuit akuerineqarsinnaavutit soraarummeerninni angusisimanissat piumasaqaatiginerqarluni.
Eqqaamallugu soraarummeersimanermut uppernarsaat nassiunneqassammat kingusinnerpaamik juunip 29-ani.
Ilinniarnerup qaqugu aallartinnissaa, ilinniagaqarnersiutit il.il. pillugit kigusinnerpaamik 15 januaari Iliisimatusarfimmit ilisimatinneqassaatit.
Paasissutissat pisariaqartut
Ilinniarnermik aallartiffik
Ilinniagaq ingerlaavartumik 1 septembari
Neqeroortoq
Ilimmarfik
Aningaasaqarneq
Sullissivik aqqutigalugu ilinniarnersianik ilinniarninni qinnuteqarsinnavutit
Suliffimmik misiliinermi pissutsit
Suliffimmik misiliissanngilatit
Piginnaasat qaffasissusaat
Ilinniagaq inuunerup ingerlarngani ilinniarnermi piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 6 inissisimapput. Piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 1-mit 8-mut qaffasissuseqarput atuartitsinermullu pissarsiassatut naatsorsuutigineqartut nassuiarpaa. Atuaqqinnerugit .Ingerlaqqiffiusumik inersimasunik ilinniartitaanermi piginaasat qaffasissusaat
Siunissami periarfissat / Suliffiusinnaasut
Nutserisutut aamma Oqalutsitut atorfinissutaasinnaasumik bachelorinngoruit nutserisutut oqalutsitulluunniit atorfinissinnaavutit. Nutserisut oqalutsillu maanna annertuumik atorfissaqartinneqarput, taamaammat ilinniareeruit atorfigisinnaasatit pilerinartut arlaqarput.
Soorlu makku iluanni atorfinittoqarsinnaavoq:
• Naalakkersuisut
• Inatsisartut
• Kommuneqarfik Sermersooq
• Peqqinnissaqarfik
• Eqqartuussiviit
• Niuernermik Ilinniarfimmi Ilisimatusarfimmilu ilinniartitsisoq
• Suliffiit namminersortut
• Imitittartoq
Ilinniakkavit ilinniaqqinissannut ilinniagassanut qaffasinnerusunut periarfissiissaaq
Ilinniarnermik aaqqissuussineq
https://da.uni.gl/media/gojo41uj/studieordning-ba-i-oversaettelse-og-tolkning-2024.pdf
Maalaaruteqarneq
Isumaqaruit Ilisimatusarfiup akuerineqarnissannik aalajangiinera maleruagassanik unioqqutitsisinerusoq maalaarsinnaavutit. Maalaarut allaganngorlugu nassiutissavat ilinniartunik kiffartuussivimmut:
studieadm@uni.gl. Maalaarut tunngavilersussavat tunniutissallugulu kingusinnerpaamik aalajangiinerup nalunaarutigineqarneraniit sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit.