airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Isiginnaartitsisartutut Bachelori

Ilinniakkap suunera: 390115
Maana qinnuteqarit

Ilinniagaq pillugu 

Isiginnaartitsisartunngornissat sinnattorisarpiuk?

Isiginnaartitsisartunngorniarnermi isiginnaartitsisartussatut ineriartornissannut tunngaviusumik pisariaqartunik atortorissaarutissannik piginnaasanillu aallerfiusaaq. Ilinniartitsinerup tamanit ataqatigiittunik ingerlariaatsimik periuseqarpoq, tassani eqqarsartariaaseq timilu ataqatigiissumik ingerlanneqarsinnaanerat aallaavigineqarluni.

Ilaatiguttaaq teorinik dramaturginik, kulturimik, oqaluttuarisaanermik aammalu oqaatsitsigut ilinniartinneqassaatit, taamaasiornikkut tunngaviusumik dramami atuakkialerineq aammalu isiginnaagassiornermi kulturikkut oqaluttuarisaanikkullu ataqatigiissutsit sunniutaasartullu paasisaqarfigissallugit. Ilinniarnermi isiginnaartitsisartutut paasisimasassat pisariaqartut aallaaviusartullu ingerlaavigisartagassatit paasisaqarfigissavatit.

Timitigut sungiusarluni ilinniarnermi ilaatigut pineqartarpoq timikkut eqqummaarinnerulerneq aammalu nipisiorneq. Timikkut eqqummaarinnerulernermi misigissutsikkut timitigut takutitsisinnaalerneq aammalu inutttassanik nuisitsisinnaalernermut ammaasarpoq, taamatullu nipisiuinermi nipit ineriartortinneqarnissaa taamatullu isiginnaartitsisarfimmi nipigissumik nipit atorsinnaanissaanut ilinniartitsissutigineqartarluni. Taakkulu isiginnaartitsisartutut ammasumik periuuseqarsinnaalernissamut piginnaavigissallugit pisariaqarluarpoq.

Ilinniarnerup sannaa:

Ukiuni pingasuni ingerlassineq
Ukioq siulleq - Uanga isiginnaartitsisutut
timip nipillu 'atortorissaasutitut' atornissaanut misissuinerullunilu alapernaaffiuvoq. Tassani piffinni isiginnaariutsit assigiinngitsut, isiginnaartitsinermi oqaluttuarisaaneq aammalu piorsimassutsikkut oqaluttuarisaaneq pineqartarpoq.
Ukiup aappaani - Uanga Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisartutut ukiup siulianiit paasisat aallaavigalugit isiginnaartitsisartutut pilersitsineq, drama-mi periuutsinut annertunerusumik sammisaqarneq aammalu teoriit suleriaatsillu assigiinngitsut pillugit annertunerusumik iserfigineri.
Ukiup pingajuat - Uanga Kalaallit Nunaanni Nunarsuarmilu isiginnaartitsisartutut avammut ilisarititsinertalimmik isiginnaagassiornermik pilersitsineruvoq, ilikkarsimasallu paasilersimasallu aallaavigalugit, taakkulu uterteqqinnginneranni, kisimiillutillu immikkut naammassinninnerusumik isiginnaagassiunnginneranni, avammut ilinniarfimmiluunniit arlaannut saqqummiineruvoq.

Holdikkaartumik ilinniartitsinerit, eqimattakkaartumik ilinniartitsinerit aammalu immikkut ataasiakkaarinikkut ilinniartitsinerit paarlakaajaanneqartarput, tamannalu ataatsimut suliaqateqarsinnaanermik aammalu immikkut pilersitsisinnaanermut ammasuulluni. Holditut ilinniartitsineq isiginnaartitsisartut allaat ilagalugit ilinniagaqarnikkut ataatsimuualaassusermik pilersitsisarpoq, eqimattakkutaartumillu ilinniartitsinermi ataatsimut eqqarsaqatigiinnissamut aammalu aaqqiissutissanik nassaaqatigiinnissamut piginnaasanik pilersitsisarluni. Ataasiakkaarluni immikkut ilinniartitaanermi, inuttut ineriartortitassat piginnaasallu ineriartortinnissaanut ammaasarpoq.

Ilimagissavallu isiginnaagassiat ilinniarnerillu unnukkut sapaatillu akunnerata naanerani pisinnaasarnissaat, tassami isiginnaagassiortuulluni isiginnaartitsisartutut isiginnaagassialerisut piffissaliuussaannik aallussilluni aalajaaffiusarmat.

Piumasaqaat 

Ilinniartitaanermut isernissamut piumasaqaat tassaavoq qinnuteqartup 18-inik ukioqalersimanissaa tiguneqarnissamik misilitsinnermik angusisimassasoq.
Tiguneqarnissamut aalajangiineq qinnuteqartup piukkunnaateqarnera, piginnaasai pisinnaasaanillu aalajangersimasumik naliliineq tunuliaqutaralugu Kalaallit Nunaata Isiginnaartitsisarfianit aalajangiiffigineqassaaq.


Ilinniarfissamut qinnuteqarneq 

Qulaani toortagaq sungaartoq toorlugu ilinniakkamut qinnuteqarsinnaavutit. Emailikkut ilinniarfik@nuis.gl aqqutigalugu imminut ilisaritinnertalimmik, erinarsornertalimmik, isiginnaagassiamit aalajangigassaasuni pingasuusuneersunit toqqagaasimasumit atuaanermik imalimmik videoliannguamik nassiussissaatit. Videoliat linkisut nassiutissavat.
Tassani mailimittaaq qinnuteqaasiat, CV aammalu meeqqat atuarfiannit naammassinninnermut uppernarsaat ilanngullugit kakkiutissavatit.

Akuerinninnissamut periuseq 

Isiginnaagassiornermik ilinniarnermi qinnuteqartut tigusinissamut ataatsimiisitaliamit taasilluni aalajangiinermit tigusaassapput. Ataatsimiititaliat inunnik pingasunik suliamik attuumassuteqartunik sulialinnik Nunatta Isiginnaartitsisarfianit innersuussaasunik aammalu Ilinniartitaanermut Kulturimullu Naalakkersuisoqarfimmit akuerisaasimasunik inuttaqassapput.

Ukiut pingasukkaarlugit ilinniartut annerpaamik tallimat tigusaasarput.

Tigusaaneq misilitsinnernik marlunnit aallaaveqassapput:

1. Nammineq videoliaq. Taanna 10 minutsinik sivisussuseqassaaq.
- Video qinnuteqartumit imminut ilisarititsinertalimmik imaqassaaq.
- Qinnuteqartup allakkamik ilinniarfiup toqqagassaaniit pingasuneersunik ataatsimik toqqagaqassaaq.
- Erinarsuut nammineq taasaq.

Qinnuteqartut tigusaanissamut ataatsimiisitaliamit nalilersorneqareerlutik piukkunnaatillit misilitsinnermut aappaanut ingerlatinneqaqqissapput.

2. Qinnuteqartut misilitsinnerup aappaanut ingerlaqqittussat
- ilinniarfimmit aalajangikkanik allakkanik atuaassapput, tassani qinnuteqartut nammineq aalajangissavaat inuttaq sorleq inuttarerusunnerlugu. Qinnuteqartoq oqaatsinik ataasiakkaanik tunisisunik misilittaanermi misiliissaaq.
- Erinniaq nammineq taasimasaq.

Misilitsinnerup aappaa ima imaqarpoq:

1. Oqaloqatigiinneq
2. Erinniaq
3. Ilitsersuisumik suleqateqarneq
4. Timikkut sungiusarnikkut, tassani timikkut aalasinnaariaaseqarnerit , eqaanneq, nukit, ataqatigiinnerit il.il. takutinneqassaaq.
5. Nammineq pilersitsineq
6. Nalilersuisussat ilagalugit oqaloqateqarneq.

Naliliisartut qinnuteqartut tamarmik misilitsinnerup aappaat pereerneranni aalajangissavaat kikkut tigusaassanersut. Qinnuteqartut tamarmik misilitsereernerup kingorna kingusinnerpaamik ullut marluk qaangiunneranni tusagaqassapput. Qinnuteqartoq misiliinerup aappaani tigusaasimanngikkuni naliliisartunik oqaloqateqarsinnaavoq.

Attaveqaatitigut qinnuteqaatit nassiunniarukku (MitID-eqaruit) 

Ilinniakkamik imaluunniit ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqassaguit imminut sullinnermut toorsiffissaq sungaartukkut qarasaasiakkut/internettikkut tassani quppernermi qulaani saamiatungaaniittukkut ”Maana qinnuteqarit”-kut qinnuteqassaatit. Imminut sullinnermi periarfissat atussagukkit nammineq inuttut MitID-nnut isissaatit.

Uku atussavatit

• MitID
• Pappilissat ilinniagarisimasamut tunngasut (meeqqat atuarfianni karakteerinut uppernarsaatit atuutinngillat 2007-ip kingorna meeqqat atuarfiannit atuarunnaarsimaguit)
• Suli meeqqat atuarfianniikkuit karakteerit kingulliit allattorsimaffiat atussavat.

Uku atussanngilatit

• Kuisinnermut allagartaq
• Najugaqarnermut uppernarsaat
• Nunatsinni meeqqat atuarfiannit karakteerinut/angusanut uppernarsaatit (2006-ip missaanit ulloq manna tikillugu karakteerit pisortat paasissutissaasivianniipput).

Malugiuk
Karakteerit marlussuit amigaatigigukkit imaluunniit meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnerni angusisimanngikkuit Majoriat tamarmik piginnaanngorsaanissamik neqerooruteqartarput.

Najukkanni Majoriamit qinnuteqarnissannut ikiorneqarsinnaavutit, aamma allatut siunnersorneqarnissannut ikiuisinnaapput.

Ilinniartunut inissiamik pinngitsoornak neqeroorfigineqarnissat naatsorsuutigisinnaannginnakku maluginiassavat. Ingerlaannartumik ilinniartunut inissiamik tunineqanngikkuit Majoriami immikkut qinnuteqartariaqassaatit.

Ornigullutit qinnuteqaatit tunniukkiartorniarukku (MitID-eqanngikkuit) 

Immikkut ittumik pisoqartillugu pappialatigut qinnuteqarfissamik najukkanni Majoriamit tunineqarsinnaavutit. Qarasaasiakkut/internettikkut qinnuteqarsinnaanngikkuit najukkanni Majoriaq attavigiuk

Suliamik sullissinermut suleriaaseq 

Qinnuteqaatitit ataatsimiisitaliamit suliarineqartussaapput, ingerlaavartumik akissutisisarumaarputit. Ilinniarnerup aallartinnissaanut sapaatip akunneri pingasut inulersimappagit illillu suli akissutisinak, ilinniarfimmut saaffiginnittariaqassaatit.

Paasissutissat pisariaqartut 

Ilinniarnermik aallartiffik
Ilinniartitsineq qaammammi augustimi aallartissaaq

Neqeroortoq
Nunatta Isiginnaartitsinermik Ilinniarfia / The National Theatre School of Greenland.

Aningaasaqarneq
Sullissivik aqqutigalugu ilinniarnersianik ilinniarninni qinnuteqarsinnavutit

Suliffimmik misiliinermi pissutsit
Suliffinni misiliiffissamik nassaareersimanissamut piumasaqaateqanngilaq.

Piginnaasat qaffasissusaat
Ilinniagaq inuunerup ingerlarngani ilinniarnermi piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 6 inissisimapput. Piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 1-mit 8-mut qaffasissuseqarput atuartitsinermullu pissarsiassatut naatsorsuutigineqartut nassuiarpaa. Atuaqqinnerugit. Ingerlaqqiffiusumik inersimasunik ilinniartitaanermi piginaasat qaffasissusaat

Siunissami periarfissat / Suliffiusinnaasut
Isiginnaartitsisartutut ilinniarsimasutut isiginnaagassiorniarnermi, Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi imaluunniit nunani allani filmiliornermi TV-kkullu isiginnaagassiornermi suliaqarsinnaavutit.

Ilinniarnermik aaqqissuussineq
Uani atuagaaraq aasinnaavat:

Maalaaruteqarneq 

Suliap suliarineqarneranut tunngatillugu imaluunniit allat pillugit naammagittaalliutissaqaruit ilinniarfik@nuis.gl attaveqarfigissavat.

Nunatta Isiginnaartitsinermik Ilinniarfia / The National Theatre School of Greenland

PO Box 1627, Innannguaq 12 

3900 Nuuk

 

Mail: ilinniarfik@nuis.gl

 

Telefon: 381374

https://www.nuis.gl/