Kommune Qeqertalik Borgmester ukiumut oqalugiaataa 2024
Youtube-kut takuuk
Suliarinnittoq: Ivik Productions
Innuttaasut tamassi ukiortaami pilluaritsi
Ukioq nutaaq 2025 iserfigaarput siunissamut isigisumik naleqqussarfigissallugu suliassatsinnut qilanaarluta.Qularinngilara ukiortaap ullaava pisimasunik kingumut qiviarluta siunissarput pillugu anguniagassanik nutaanik nalilersuiffittut atorsimassagipput.
2024 pisoqarfiusimaqisoq naavoq, 2025-mullu iserpugut nutaamik kommunalbestyrelsimut qinersisussaalluta, nukiit nutaat kommunitsinni suleqataalersussaat qilanaaralugit, nuannaarutigeqaaralu Kommune Qeqertalik aningaasaqarnikkut isumannaatsoq, aningaasaateqarfik sanaartugassanik ukiunut tulliuttunut isumannaarinniffiusimasoq, minnerunngitsumillu meeqqat inuusuttuaqqanik ilaqutariinnillu pitsaanerusumik sullissinissamut sakkussaqarlualersimasoq tullissatsinnut ingerlateqqissinnaagakkit.
Utoqqarnut sullissinermi siuariartorfiusoq, innuttaasunut innarluutilinnut atukkatigut siuariartorfiusoq, minnerunngitsumillu akileraarut apparsimasoq, inuussutissarsiortunik siuarsaaffigiuminarsisimasoq, siunertanik nutaanik siunniussaqarfiusoq soorlu takornariartitsineq eqqarsaatigalugu. Innuttaasut oqartussaaqataallutik suleqataanerannut ammaassisimasoq, meeqqat siunnersuisuutitaqalersimasut, Innarluutillit siunnersuisuutitaqalersimasut, utoqqaat siunnersuisuutitaqartut, najukkami ataatsimiisitaliat, Nunaqarfimmilu Aqutsisut suli oqartussaaqataanikut piorsaaffigineqartussat, minnerunngitsumillu Peqatigiiffiit suleqataalluartut, suliffeqarfiit innuttaasut ulluinnarni atugaannik pitsanngorsaaqataanissamut suleqataanerat ersinnerulersimasoq. Suliassat kajuminnartut tullissatsinnut pitsaasumik aallartiffigineqarsinnaasut ingerlateqqissinnaagakkit nuannaarutigeqaara.
Nunarsuarmioqataaneq.
Ukioq 2024 nunatsinni nunarsuarmilu pisoqarfioqisoq naavoq, pisut ulluinnarni atukkatsinnut inuuniarnitsinnilu sunniuteqaqisut misigaagut, nunat pissaanillit ilaasa sorsunnermik ingerlatsineri ulluinnarni inuuniarnitsinni sunniuteqaqaat, nioqqutissat atortussallu akittorneri nunat tamalaat akornanni misigineqarput aamma nunatsinni inuuniarnikkut sunniuteqarput.
Teknologi aqqutigalugu ineriartorneq pitsaasorpassuaqaraluartoq allannguuterpassuarnut malinnaaniapiloorneq inuppassuit akornanni aamma misigineqarput. Sungiusimasagut soorlu allakkeriveqarneq, Nukissiorfiit, aningaaseriveqarnikkut piumasaqaatit sukaterneqarnerat, angallannikkut bilitsisiniartarfiit qarasaasiamik taarserneqartut inuppassuarnik malinnaaniapiloortitsipput, innuttaasullu ilaannik allannguuterpassuit sunniunniapiloorneqarlutik, allannguutit qarasaasiaq aqqutigalugu ingerlanneqartut ataatsikkut ingerlanneqartut amerlangaarmata inuunitsinnut sunniuteqarput.
Aamma pisortaqarfinni arlalinnik qarasaasiap ineriartornerani atortussiat ilaasa torrallataanngitsumik suliarineqarneri pissutigalugit arlalinnik misillerfigisarpugut soorlu inunnik isumaginninnermut inatsisiliat kingulliit suliffissarsiornermut tungasut qarasaasiami atortussiat pitsaasuunnginneri kommunini sulisutsinnut uangutsinnullumi assoroortitsisimaqaat sulilu iluarsivinneqaratik.
Tamakkua eqqaassanngikkaanni qarasaasiap piginnaanerinut ineriartortitsinermi malinnaallualersimavugut, qarasaasiat piginnaaneranik inooqateqarneq ulluinnarsiutigaarput, nunarsuarmi pisunik ullormiit ullormut malinnaasinnaalersimalluta, ilisimasatigut siuariartuutaasuni ingiaqataavugut amerlaqisutigut iluaqutigisatsinnik, ineriartornerli aamma illuatungeqarpoq, nunarsuarmi pisunut allangoriartorfiusumi malussarinnerulersimavugut, pisut sukkanerusumik ulluinnarni inuuniarnitsinni sunniuteqartalernikuummata.
Ruslandip Ukrainillu sorsulernerat, nunarsuarmilu sorsuunnerit peqqarniittut pissutigalugu nioqqutissat sunniuteqarfigisinnaanngisatsinnik akittorujussuarput. Nunarsuarmi pisut ulluni makkunani inuuniarnermi atukkatsinnut pitsaangittumik sunniuteqarput inuppassuarnillu ilungersuatitsillutik. Pisut nalaatagut Naalakkersuinikkut suliaqartuni Inatsiartuni Kommuninilu qanimut suleqatigiinnikkut pitsaanerusumik aningorniarnissaat suleqatigiissutigisariaqarpagut.
Nunarsuarmi pissut ilinniarfigisariaqarpavut, inuussutissanik nunattalu pissarisitaanik atueriaasitsinnik nalilersuisariaqarpugut, nunatta avataaniit pisiarisartakkagut ikilisinnerisigut peqqinnartunik nunatsinneersunik atuineq annertusisariaqarparput, nunatsinnimi piumagaanni inuussutissanik peqqinnartunik ukioq kaajallallugu imminut pilersortoqarsinnaavoq, pisiarineqarsinnaasuaannarput soorlu aalisakkat, neqit imarmiut nunamilu pisarineqarsinnaasut. Piniartortatsinnik pisinerulerneq nunatsinni aningaasanik kaaviartitsinermik pitsaasumik kinguneqaannarani aamma peqqinnartumik inuuneqarnissamik isumaqarpoq.
Tamassuma saniatigut inuulluarniutinik atuinerput appartinnissaanut periarfissaq atorluartariaqarparput, sulimi aningaasat amerlavallaat imigassamut, sodavandinut pujortagassanut aangajaarniutinullu atortarpagut, inuunerlunnermik kinguneqartunik atuinitta millisinnissaannut suleqatigiinnerput annertusartigu.
Kommuunit ersarissumik suleqatigiiffeqartariaqarpugut.
Kommunit kattuffiata KANUKOKA-p atorunnarnerata kingorna kiisami kommunit akornatsinni suleqatigiinneq qaninnerusoq ingerlatilersimavarput, 2024-mi kommunit akornatsinni allaffeqarfeerannguaq pilersissallugu isumaqatigiippugut, nunatsinnili ilinniagartuut aqutsinermik suliaqarsinnaasut pissarsiariniarneri ajornangaarmata suli sulilersussanik pissarsisimanata, taamaammat suli maannamut kommunip akornatsinni suleqatigiilluarnerisigut katullugu ingerlanneqarpoq, neriutigeqarpullu ukioq manna sulisussatigut iluatsitsiffiujumaartoq aallartillunilu pisariaqarteqaarpummi. Piffissarlu manna iluatsillugu kommunini pisortagut pikkorissut qutsavigerusuppakka suleqatigiilluarnermikkut angusaqarluarnissatsinnut tunngavissanik aqqutissiuuttarmatigut, soorlu bloktilskud pillugit isumaqatigiinniarneq eqqarsaatigalugu.
Kommunit akornatsinni pitsaasumik nukittuumillu ataatsimoorfeqarnissarput pisariaqarluinnalernikuuvoq, minnerungittumik inatsisiliornermi kommunit innuttaasullu eqqornerlunneqannginnissaannik eqqummarinnissaq aamma innuttaasut pillugit pisariinnerusumik suleqatigiissutigineqarsinnaasunik ujartuinermi ataqatigiissarisussanik.
Siunnersuisoqatigiit.
Kommune Qeqertalimmi kommunalbestyrelse Meeqqanut, utoqqarnut, innarluutilinnullu politikkikkut anguniagassanik sinaakkusersuinikuuvoq, siunnersuisoqatigiit pilersiortorneqarnikuupput, taamaasillunilu innuttaasut oqartussaaqataanerat sunniuteqaqataasinnaanerallu annertusinikuuvoq.
Meeqqat siunnersuisoqatigiivi maannamut ersarilluinnartumik kommunimi sulinermi oqariartuuteqartarnermikkut sunniuteqarput. Meeqqat NAKUSA aqqutigalugu nuna tamakkerlugu ataatsimeersuartinneqartarnerminni persuarsiorlutik oqariartuutiminnik apuussisarnerat kommunalbestyrelsimi ilaasortanik tigulluarneqartarpoq piviusunngortinneqarnissaallu suliniutigilluarneqartarlutik.
Ukioq mannalu meeqqat ataatsimeersuarneranni oqariartuutitut apuunneqartoq aalassaatigaara suliassamik annertuumik tikkuussinertut tigullugu. Meeqqat oqariartuutigaat inuit attaveqatigiittarfii pitsaasuinnarmik atorneqanngitsut, illersorneqarnissartillu pisariaqartikkitsik. Meerarpassuit inersimasunik oqaatsinik artorsaatissinneqartarput, ersiortinneqarlutik, aliasutsinneqarlutik, kanngusutsinneqarlutik, annikilliortinneqarlutillu. Uupakaatinniarneqartarput kannguttaatsuliorfigineqartarlutillu. Taamammat paasinarluinnarpoq illersorneqarnissaminnik kissaateqarmata, tamannalu suliassaq annertoqaq tamatsinnillu suleqatigiissutigineqartariaqarpoq aamma angajoqqaanik.
Meeqqat
Kommune Qeqertalimmi meerartatta isumassorluarneqarnissaat kommunalbestyrelsip pingaartitaa, ukiumi nutaami meeqqerivinnik meeqqallu atuarfiinik sanaartornerput nangeqqissuarput, Meeqqat atuarfiat pillugu suliniutit ingerlaqqissapput. Suliatsinnut ilaapput qinngasaarisarnermik ajornartorsiutinik anigorniarnissaat pillugit ilisimatusartumik suleqateqarneq. Meerartatta angajoqqaavisalu angusaqarfiusumik suleqataalluarnissaat neriutigalugulu qilanaareqaarput.
Timi Tarni
Sunngiffimmi sammisat, pinaveersaartitsineq, timersorneq kulturilu sammigaangatsigit peqatigiiffiit aqqutigalugit utoqqartagut angajoqqaarpassuillu tapersersuillutik ikiuuttartut piffissaq manna iluatsillugu qutsavigerusuppakka, suleqataalluartarnersi isumaqaqaat tamaanalu pillugu meerartagut pissartanut ilanngussimapput, allaammi ilaat nunarsuarmi unammiuaartunut ilanngussimallutik tulluusimaarutigeqisatsinnik.
Ilaqutariinnik Sullissivik Qaammaavik nutaaq tassaavoq saaffiginniffissaq nutaaliornikkut pilersinneqartoq. Sullissivimmut katersorneqarput sullissinerit pingaaruteqartut, soorlu kingunerluuteqarsimasunik katsorsaaneq, perorsaanermi tarnikkullu suliassat pillugit atuarfinnik suliffeqarfinnillu suleqateqarnerit aamma peqqissartitsinissamik neqerooruteqalerneq.
Taamaaliorneq innuttaasunut pisariillisaaneruvoq, tassami maannamiit ataasiinnarmut saaffiginnittoqarsinnaalermat, ilaqutariinnut inunnullu ataasiakkaanut unammillernartunik isumassorneqarnissamik tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsilersimagaanni. Qaammaavik aqqutigalugu qulakkeerneqarpoq innuttaasut ataatsimoornerusumik ataqatigiinnerusumillu ikiorneqarnissaat tapersersorneqarsinnaalernissaallu. Qammaaviup ammaneratigut aamma anguniakkanut ilaavoq meeqqat ilaquttaminniit avissaartinneqartartut ikilinissaat.
Utoqqaat innarluutillillu
1950/60-kunnilu inunngorsimasorpassuit maanna utoqqalinersiutilinnut ikaarsartut nalaaniippugut, annertuumik suliassaqarpugut unammilligassaqarlutalu. Kalaallit atorfillit amerlasuut utoqqaliarsarnermi nalaaniipput taarsiisussallu taama amerlatiginngillat tassaniinnarluunnit unammilligassaqarpugut. Inissiat utoqqarnut innarluutilinnullu naleqquttut amerlanerit pisariaqartippagut, utoqqarnut isumassuinikkut sullissisinnaasut ilinniarsimasut pisariaqartippagut, pitsanngorsagassarpassuagut pillugu Naalakkersuisut qanimut suleqatigiinnissat iliuseqaqatiginissaallu pisariaqartipparput.
Inuutissarsiorneq takornariaqarnerlu
Kommune Qeqertalimmi suliassatta ilagaat inuutissarsiutinik nutaamik pilersitsinianut kommunimi angerlarsimaffeqalerusuttunik najoruminarsarnissaq. Kommune Qeqertallimmi Qeqertalik Business Counsil-mut sullissinissamik isumaqatigiissut siorna nutarterparput, siunertallu ilagaat suliffeqarfiit takornariartitsinermik suliaqartut sapinngisamillu nunaqavissunik oqartussaaffigineqarlutillu ingerlanneqartut amerlinissaat. Tamatuma saniatigut kommunit sanilerisagut takornariartitsinerup aqussinnaasatsinnik ineriartornissaa siunertaralugu suleqateqarpugut, Qeqqata kommunia “Nuna allanngutsaaliugaq” Nationalpark pillugu suleqatigigipput. Aamma Avannaata kommunia peqatigalugu Ilulissani mittarfiup nutaap atulernissaanut suliniutinik ingerlasoqarpoq. Kommune Qeqertalimi aatsitassarsiorsinnaanermik soqutigineqarneq annertusiartorpoq soorlu Nikkilimik piiaviliorsinnaaneq soqutigineqaqisoq paasivarput, tamanna pillugu isummersorlutalu piareersartariaqarpugut.
Avatagiisit saligaattut
Qasigiannguit eqqaani erngup nukiliorfiliornissaq sanaartorlugu aallartinneqarnissaa qanilliartorpoq, kiisamilu Kommune Qeqertalik miliaartilikkaanik nalilimmik sanaartorfigineqartussanngorpoq, tamanna inuutissarsiornermi siuariartuutinut ilaassaaq, Qasigianngui eqqaani erngup nukiliorfissaq naammassippat kalaallit nunarput ikummatissamik minguitsumik imminut pilersortutut siuarsimasutullu nunarsuarmi nittarsaassinnaalissooq, erngullu nukinganik tunisassiornerit nutaaliaasunik suliffissualiorfigineqarsinnaasutut nittarsaasinnaalissaagut, periarfissat nutaarpassuit ornitagut siunissamik qaamanerulersitsipput.
Eqqagassalerinerup iluatsinnissaanut suleqataasariaqarpugut
Ukiumi nutaami nangitassatta ilagaat eqqagassalerinermi suliniutip inaarsarnissaa, kommunit arlaliulluta piginneqatigiilluta suliffeqarfiuteqarpugut ESANI maannalu atuutilivinnissaa qanilliartorpoq, alloriarfissarput tulleq tassaalissooq angerlarsimaffitsinniit eqqagassanik immikkoortiterinerup aallutilernissaa. Tamanna suliassaavoq annertooq suleqatigiissutigineqartariaqartorlu. Aamma pingortitamik saligaatsuutitsineq suliassaavoq annertooq suleqatigiissutigineqartariaqartoq.
Innuttaasut oqartussaaqataanerat atorluarisiuk
Ukioq 2025 tassaasussaavoq Kommunalbestyrelsemut, Nunaqarfinni Aqutsisunut, Inatsisartunullu qinersiviusussaq. Innuttaasut qinersinikkut sunniuteqaqataasinnaanersi suleqataarusunnersilu atorluarisiuk aamma neriuppunga inuit nutaat amerlasuut qinigassatta akornanniikkumaartut, nukiit nutaat siunniussat nutaat ineriartornermi nutaaliaasumi pisariaqartittuaannarpagut, sassartaarluarisilu.
Piffissaq manna iluatsillugu ilagiit sinniisaanut qinikkat, Nunaqarfimmi Aqutsisunut qinikkat, Kommunalbestyrelsimi qinikkat, Inatsisartunut Naalakkersuisunullu qinikkat qutsavigerusuppakka suleqatigiittarsimanitsinnut. Minnerunngittumik qutsavigerusuppakka atorfilittagut suliassani unammillernartuni suleqatigilluartakkagut tamassinnut qujanaq.
Sinerissami isiginnartut Danmarkimi kalaaleqaterpassuagut malinnaasut, aalisartut umiartortullu, utoqqaat illuini najugaqatigiiffinnilu sulisut, Inunnik isumaginnittugut oqitsuinnaanngitsunik suliallit, sulisugullu tamaviisa ukiumut qaangiuttumut qujanaq.
Tamassilu ukiortaami pilluarisi.