Assiliisoq: Ole Johansen
Aggustip ulluisa tallimaanniit Ikamiut ukiuni 175-ini nalliuttorsiorluni aallartissaaq.
Pilersaarut
Aggustsip ulluisa tallimaanni ulloq ima ingerlanneqassasoq pilersaarutigineqarpoq:
Nal. 08.00: Aappalaartoq amuneqassaaq
Nal. 10.00: Naalagiaqatigiinneq
Nal. 12.00: Arsaaffimmi kaffisoqatigiinneq meeqqanullu milluartakkat
Nal. 18.00: Tikilluaqqusineq, nereqatigiinneq immikkut qaaqqusanut
Nal. 20.00: Ilaqutariinnut qitik
Nal. 22.00: Inersimasunut qitik nal. 03.00 tungaanut
Nal. 00.00: Qummoroortartorneq
Ikamiut 1848-p siorna kingornalu
Ilisimaneqanngilaq nunasiaateqarnerup siornatigut Ikamiut inoqarsimanersoq, taamaattorli illukut ilaat nunasiaateqaleqqaarnerup nalaanisut pisoqaatigissangatinneqarput. Ikamiut naatsorsuutigineqarpoq Poul Egedep takusimassagaa.
Ikamiut atuagarsuarni (kirkebog) siullermik 1781-imi eqqaaneqarpoq.
1785/1786 Ikamiut inui tamakkiusavillutik immaqaluunniit tamakkerlutik nappaalanermik toqusimassangatinneqarput.
1808-mi misileraalluni qassusersorneq aallartittussaangaluartoq pinngitsoorpoq Qallunaat Nunaat Tuluillu Nunaat sorsunnerat pissutaalluni.
1817-imi Ikamiut taagutitut atulerneqarpoq.
1825-imi Ikamiuni inuit 40-50-it najugaqarsimapput.
Misileraalluni qassusersorneq Qallunaamit Ole Søholmimit ingerlanneqarsimasoq 1830-ip ingerlanerani Lars Munckimit taarserneqarmat aallartilluarmat Ikamiut 1848-imi asimioqarfittut taaguuteqalerpoq. Niuertup illua pujugaasivillu napparneqarput. Aningaasaqarnerlu ingerlallualermat asimioqarfik alliartulersimalluni.
Ikamiut ilaqutariit Zeeb aamma Tellesenip aallaavigaat.
1911-imi Ikamiut immikkut kommuneusimavoq nunasiaateqarfimmi Qasigiannguani.
1915-imi Ikamiut 82-inik inoqarsimapput. Taakkunani piniartut 16-it aalisartullu sisamat.
Asimioqarfiup pisortaata illua 1889-imi napparneqarpoq.
Pujugaasivik angineq 1909-imi napparneqarpoq. Juumooq nammineq illoqarsimavoq, ajoqeqarsimalluni atuarfimmik ingerlatsisuutigisumik 1908-imi napparneqarsimasumik.
1932-imi aalisakkerivik napparneqarsimavoq.
1952-imi aalisartut 22-usimapput saarulliillu ukioq taanna 78 tons pisarineqarsimallutik.
1930-ikkut ingerlaneraniit Ikamiuni inuit 100-ut missaanni aalaakkaasimapput.
1949-mi atuarfik oqaluffiutigisoq napparneqarsimavoq.
1953-imi sannavik napparneqarsimavoq.
1967-imi telestation napparneqarsimavoq.
1950-imi Ikamiut Qasianngiannguit kommuneanut ilanngutsinneqarpoq, 1960-ikkullu ingerlaneranni Akulliit inuerummat Ikamiut Qasigiannguit kommuneani kisiartaalluni nunaqarfiulersimavoq.
2009-imi Ikamiut Qaasuitsup Kommuneanut ilannguppoq.
2018-imi Ikamiut Kommune Qeqertalimmut ilanngulluni.
2023 Ikamiut 81-inik inoqarpoq
Assiliisoq: Ole Johansen
Ullumikkut inuussutissarsiut pingaarneq
Ullumikkut 2023 Ikamiuni pingaarnertut inuussutissarsiutigineqarpoq aalisarneq. Aalisakkat tunineqartartut ilaatigut makkuupput: Qalerallit, saarulliit qeeqqallu. Ikamiuni Royal Greenland tunitsiveqarpoq qerititsivissuaqarlunilu, tamannalu atorluarneqartaqaaq Ikamiormiuinnaanngitsunit. Tassa Akunnaarmiut, Aasiammiut Kitsissuarsummiullu aamma Ikamiuni tunitsivimmut tunisisartuusarlutik. Aalisakkat akunnassinerini matoqqalaarsinnaasarpoq, taamaattorlu aasaagaluartumi ukiuugaluartumilu tunitsivik ammasarpoq. Ullumikkut aalisakkat tunineqarnerusut tassaapput qalerallit saarulliillu.
Ikamiormiut tamaasa naliuttorsiorneranni pilluaqquagut.
Kommune Qeqertalimmi
Borgmester
Ane Hansen