YouTube logo tooruk YouTube-kut tusarnaarniarukku
Ukiortaaq 2022-mi oqalugiaat Kommune Qeqertalik.
Asasakka Nunaqqatikka
Ukiortaami oqalugiaraangama nalinginnaasumik aallaavigisarpara Kommune Qeqertalimmi pisimasut pisussallu pingaarnertut sammisarlugit. Ukioq manna allatulaaq ukiortaami oqalugiarniarlunga siunniussimavara.
Ukiortaaq 2022-mut iserpugut, maannalu kommunit suliassaqarfiisa aaqqissuuteqqinneraniit ukiut 15-init qaangiussimalerput. Ukiut 15-init matuma siorna Inatsiartut inatsisiliorput kommunit 18-iusut sisamaannanngortillugit, kingornalu 2018-imi Qaasuitsup kommunia angivallaarmat marlunngorlugu avinneqarmat Kommune Qeqertalik pilersinneqarpoq.
Kommune Qeqertalik pilersinneqarmat allannguinissamut periarfissaq atorluarsimavarput nutaamik eqqarsarluta aqutseriaaseq nutaarluinnaq eqqussimallugu ineriartortillugulu, aqutseriaaseq inuiaat kalaallit ikittunnguunitsinnut naleqquttutut isigisarput, kulturitsinnik aallaavilik nunarsuarmiooqataanitsinnillu inissaqartitsisoq, ineriartortitarput soqutigineqaqaaq malinnaaffigineqarluarlunilu. Tamanna nuannaarutigalugulu qujamasuutigeqaarput.
Isumaqarpunga maannamut Kommune Qeqertalimmi kommunalbestyrelsimut ilaasortaasugut aqutseriaatsimik nutarterilluta sulinitsinni suleqatigiilluarsimasugut. Suliagut pillugit ataatsimoorfeqarneq pingaartissimagipput aamma assigiinngitsutigut ataqqillugit akisussaaffimmik tigusilluarsimasugut. Isumaga malillugu innuttaasut sulisugullu allannguinitsinnut peqataalluarlutillu suleqataalluarsimapput, tamannalu peqqutaanerpaavoq ullumikkut suliatta ajunngitsumik killiffeqarneranut.
Sapinngisarput tamaat innutaasunik sullissinitsinni pitsanngorsaanissaq peqataatitsinissarlu qitiutillugu sullisivugut. Innuttaasut akuutinneqarnerat pitsanngorsarsimavarput sulilu pitsanngorsarlugu.
Kommunalbestyrelsimi ilaasortat Nunaqarfinni Aqutsisunilu qinikkat aasami ukiunut tulliuttunut aningaasartuutissat pillugit isumasioqatigiinneq sioqqullugu pisussaaffilerneqartarput aggerfimminnit innuttaasunik isumasiuinissaannik kissaataannillu tusarniaaqqullugit. Ukiup nutaap aallartinneraniit aasami naapinnissap tungaanut innuttaasunik isumasiuinissamut periarfissartik atorsinnaasarpaat. Kissaaterpassuillumi assigiinngiiaartut isumaqatigiinnissatta aallartisarnerani aallattoqarfitsinnut apuunneqartarput. Aasami kommunalbestyrelsimi ilaasortat Nunaqarfinnilu Aqutsisunut qinikkat naapinnerat siunissami suliassat sorliit aallartinneqarnissaannut tikkuussisuusarput, naapittarnigullu suleqatigiissutissatta ataatsimoorussassattalu ilusilernissaannut isumalerujussuusarput.
Tamatuma kingorna atorfilittagut innuttaasut politikerillu apuussaannik ilusilersuillutik ulapputtarput siunnersuutit ataatsimiititaliani isummerfigineqarnissaannut tunngavissiorlugit kommunalbestyrelsimi ataatsimoorlutik akuerineqarnissaasa tungaanut sapinngisamik suliarilluagaallutik akuerineqarnissaat siunertaralugu sulisarlutik.
Innuttaasut akuutinneqarnerat pitsanngorsaqqissimavarput Najukkami ataatsimiititaliat pilersinneratigut, innuttaasut nutaamik Najukkami ataatsimiititaliami ilaasortassaannik qinersisinneqaqqammerput. Najukkami ataatsimiititaliat sulinerat innuttaasut susassaqartinneqarneranut akuutinneqarnerannullu aamma isumalerujussuupput.
Tamatuma saniatigut nutaamik Kommunalbestyrelsimi iliuseqaqqammerpugut tassalu meeqqat inuusuttullu isummersorfianut Nakuusamut aallartitassanik siullermeerluta qinersititsigatta. Meeqqat atualereersimasuniit inuusuttuaqqat 17-it ukiulinnut novemberip 27-ani qinersipput. Meeqqat isummersorfianut qinigaasut nalunaarutigineqareerput, ajoraluartumillu Qasigiannguani Corona-mik nappaalasoqalernera pissutigalugu qinersineq piviusunngunngitsoorpoq, aallartitaqartussaammatali tullianik qinersinissap tungaanut qineqqusaartut akornanni makitsinikkut aallartitaqarnissaat naammassineqarpoq, qilanaarpugulli tulliani qinersinermi tamarmiullutik peqataanissaannut.
Innuttasut peqataatinneqarnerisa pitsanngorsarnerat suli ineriartortipparput utoqqaat innartuutillillu siunnersuisoqatigiiffiinik ineriartortitsineq aqqutigalugu sunniuteqaqataasinnaanissaat aqqutissiuunneqassammat. Aamma nutaamik eqqarsarluni maanna isumaliuutigineqartoq tassaavoq qarasaasiatigut innuttaasut oqallittarfiisigut isummersornermi peqataatitsinerunissaq. Qarasaasiami inuit tamat oqalliffiini inuit ataasiakkaat oqallinnermi illersugaanerat ersarinnerulersikkumallugu inatsisartut isumaliuuteqaqqunaqaat.
Maanna ukiut 15-it qaangiussimalerput nunatsinni kommunit suliassaqarfiisa aaqqissuuteqqinneraniit, maannamut Inatsisartuni Naalakkersuinikkullu kommunerujussuanngortitsinermi inatsisitigut allanngugassanik assigiinngitsunik suliaqartoqartarpoq, kommunerujussuanngortitsinerillu pillugit nassuiaat 2011-mi sukumiilluinnartoq eqqaassanngikkaanni annersumik suli killiffik pillugu nalilersuisoqarnikuunngilaq. Isumaqarpunga piffissanngortoq kommunit suliassaqarfiisa allanngornerat pillugu ineriartortitseqqinnissaq siunertaralugu nalilersueqqinnissamut, paaserusunnarsivoq suut iluatsittumik taaneqarsinnaanersut aammalu suut ineriartorteqqittariaqarnersut.
Maannamut takusarput ersarissoq tassaavoq Naalakkersuinikkut iliuutsit Inatsisartullu sanaartugassanik annertuunik aningaasaliisarneri kommunit aqunneqarnerannut ineriartornerannullu annertuumik sunniuteqartartut, tamanna ersarissumik takuarput nunatsinni mittarfissualiassanik aaliangiinermi, peqqinnissaqarfiit susassaqarfiinik allallu qitiusumut nussuinermi. Angallannikkut kiffartuussinermi isumaqatigiissutit allanngortinneqarneri oqartussaaffiillu allat soorlu politeeqarfiit sullissinerminnik qitiusumut nutserinermi. Aaliangiiffissanik qitiusumut nussuinerit innuttaasunik sullissinermi qanilaassuseq amerlasuutigut ungasinnerulersimavoq tamatigut pitsaasutut oqaatigineqarsinnaanngitsumik.
Siorna Inatsisartunut qinersinermi naalakkersuisut nikipput ukiarmilu Inatsisartut ataatsimiinnerani kiisamiivik Kommune Qeqertalik aningaasaliissutinik annertulaanik eqqaamaneqarnera malugusuutigeqaarput unnersiutigalugulu. Ukiorpassuarni kinguartinneqartuarsimasoq Qasigiannguit eqqaanni erngup nukissiorfiliassaq maannamut Inatsisartut aningaasaligaannik annertunerpaasussaq kommunitsinni malugilluassuarput, sanaartornermi periarfissat nutaat ammartussat atorluaraanni ineriartortitsinissamut pitsaasumik kommunimut sunniuteqassapput. Sanaartornermi kiisami illuliortitsinermi aningaasaliisoqarpoq, Qasigiannguani Kangaatsiamilu inuusuttunut inissialiornissat siunniunneqarmata tamaanna pitsaasumik kommunimut sunniuteqassooq, kiisalu aamma ilinniartitaanermi annertusaanissamut periarfissat eqqartorneqartut Kommune Qeqertalimmi mikinngitsumik isumalluarfigaagut. Periarfissarlu manna iluatsillugu oqarusuppunga Avannaata Ilinniarnertuunngorniarfiata, Ado Lyngellu atuarfiata ineriartorteqqinneqarsinnaanerisa saniatigut Ilisimatusarnermi qaffasinnerusumik ilinniarfiliassatut eqqartorneqartut Kommune Qeqertalimmi periarfissagissaarmata tikilluaqqusaangaarlutillu. Naalakkersuinikkut inatsisartuni iliuutsit Kommune Qeqertalimmi ilinniartoqarfittut ineriartoqqinnissatsinnut pitsaasumik sunniuteqassapput.
Siorna kommuninut bloktilskud aqqutigalugit tapiissutaasartut pillugit kiisami aningaasaqarnermut Naalakkersuisumik qaaqquneqarluta isumaqatigiinniarfigineqarpugut, kiisamilu misigalugu kommunit pisariaqartitatsinnik tusaaniarneqarluta tamanna malugusuutigeqaarput unnersiutigerusullugulu.
Inuutissarsioneq takornariaqarnerlu pillugit suliniutit peqataaffigisagut isumalluarfigaagut qularinngilluinnarparpullu Ilulissat mittarfissaa piareerpat maannamut suleqatigiissutigalugit aallartitagut Kommune Qeqertalimmut sunniuteqarluarumaartut. Maanna Qeqertarsuarmi Qasigiannguani Aasianni Kangaatsiami nunaqarfittatsinnilu takornariartitsinermut inerisarneqarsinnaasut nalunaarsorneqaruttulerput, pilersaarutillu annertuut aamma aallartisarneqarlutik.
Tamatuma saniatigut Kommune Qeqertalik avannaani assartuussinermi qitiunini annertusarnissaa pillugu suliniuteqarpoq, siunissami Sullualuk ammarpat periarfissagissaaratta piukkunnarlutalu nunat sanilitta akornanni assartuussinerup qaninnerulernissaanut akunniffissatut. Kommune Qeqertalik inuutissarsiutinik nutaanik angisuunik anguniagaqarpoq
Meeqqat inuusuttullu pillugit pitsaasumik tunngavigissaartumillu inuuneqalernissaat suliniutitta pingaarutillit ilagaat. Unammilligassaqaqaagulli, Kommunitsinni peqqinnissaqarfimmi arnat ernisinnaajunnaarsitaapput sulisunik pisariaqartunik amigaateqarneq pissutaatinneqarluni. Angorusoqaarput arnat naartusut ilaquttatik qanillugit ernisinnaaleqqinnissaat.
Tamanna ataavartumik peqqinnissaqarfik kimigiiserfigaarput Aasianni ernisarfiup ammaqqinnissaa pillugu.
Meeqqat inuusuttuaqqallu illersorneqarnerat, atornerlunneqannginnissaalu pillugu oqartussaaffimmik naalagaaffiup ingerlataanik amigaateqarpugut Kangaatsiami politeeqarfeqannginnitta kinguneranik meeqqat inuusuttuaqqallu pitsaasumik piffissaatillugu illersorneqanngitsoortarput, Kangaatsiap politeeqarfeqalernissaanik tunngavilersorluakkamik kimigiisernerput ingerlateqqissavarput.
Meeqqat inuusuttuaqqallu pitsaasumik sullinneqarnissaat angujumallugu kommunini tamani sulisunik ilinniarluarsimasunik amigaateqarpugut, ukiuni kingullerni isumaginninnermi sulisugut pitsaasut Naalakkersuisoqarfinnut katersuullutik allaffinni amerligaluttuinnarput. Piffissaq manna iluatsillugu Naalakkersuisunut kissaateqarusuppunga sulisut amigaatigeqisagut allaffinni katersornagit sinerissamut siammarsigit inuit tikillugit sulisussatut pisariaqarteqaagut.
Naggataatigut oqaatigerusuppara nuannaarutigeqigakku ukioq manna kommunalbestyrelsip nutaap aningaasartuutissat ataatsimoorullugit akuerimmatigit tamanna suleqqinnissatsinnut inerisaaqqinnissatsinnullu isumalerujussuuvoq. Aamma nuannaarutigeqaara kommunalbestyrelse nutaaq siamasissumik ataatsimoorussatsinnik anguniagassanik isumaqatigiissuteqaratta Kommune Qeqertallip quppernerani takuneqarsinnaasunik.
Ukioq manna siamasissumik isumaqatigiissupput tungavigalugu immikkut samminiarpagut ineqarnermi malunnaatilimmik pitsanngorsaanerit, kommunip inissiaatai ukiorpassuarni aserfallatsaalineqarnikkut sumiginnarneqarsimapput, tamannalu immikkut iliuseqarfigaarput. Misissuisimanerput aallaavigalugu illut kommunip pisigai ajorpallaat isatissuagut, iluarsarneqarsinnaasullu malunnaatilimmik ukiuni tulliuttuni iluarsaatissallugit, tamannalu pissutigalugu inissiat ingerlatsinikkut iluarsaassinikkullu ukiorpassuarni akinut pisariaqartitanullu malinnaatinneqarsimanngitsut akitsuiffigaagut. Akitsuinissamik aaliangernerput pisariaqarsimavoq nalunngikkaluarlutigu tamanna atuisunik nuannarineqarpallaanngitsoq. Naatsoruutigilluinnarparalu ullumikkut aaliangernerput ukiut 10 qaangiuppata kinguaatsinnit nuannaarutigineqalerumaartoq.
Kommune Qeqertalik aallaqqaaterpiaaniilli pitsaasumik aningaasaqarnikkut inissisimanissaa pingaartissimavarput, pingaartissimavarput ukiumut sinneqartooruteqarluta sanaartugassanut annertuunut ileqqaaruteqarsinnaanissarput isumaqarpungalu tamanna ajunngilluinnartumik angusimagipput. Meeqqat atuarfiinik nutaaliorsinnaalersimalluta, meeqqeriviit nunaqarfinni sanaartorlugit aallartissinnaalersimallutigit, inissianillu siamasissumik sanaartorsinnaalersimalluta.
Ukioq manna Kommune Qeqertallip ingerlatsinermi aningaasartuutit saniatigut sanaartugassanik annertuunik ingerlatassaqarpoq tassalu kommunip karsianiit 60 mio. kr.-nik ikinnerunngitsut sanaartugassanut siamasissumik atussavagut tamatumalu saniatigut inissianik piginneqatigiiffiliatsinni 83,7 mio.kr.-nit sanaartugassanut atussuagut tassa katillugit 143,7 mio. Kr.-nit ukioq maanna aningaasaliissutigaagut, ukiut 10 kingumut qiviaraanni 2011-mi Qaasuitsup Kommuniugallaratta, Qaasuitsup Kommunia tamakkerlugu taamaallaat 48 mio.kr.-nit sanaartugassaasimapput. Angusarput naammagisimaarnaqaaq.
Angusimasagut pillugit kommunalbestyrelsimi ilaasortat, nunaqarfinnilu aqutsisut paaseqatigiiffiusumik suleqatigiilluarnerput pillugu qamanngavik qujassuteqarfigerusuppassi nersualaarlusilu, taamatuttaaq aamma sulisugut suleruloorsimaqisut nersualaarlugillu qutsavigerusuppakka. Ukioq qaangiuttumi unammilligassagut ikinngeqisut aqqusaarsimavagut, corona-mik nappaalanerit allarpassuillu pillugit inulerisugut immikkut qutsavissaqarfigerusuppakka ingammillu utoqqaat illuini, najugaqatigiiffinni, innarluutillit utoqqaallu illoqarfimmi najugallit sulisui, meeqqerivinni atuarfinnilu sunngiffimmilu sammisassaqartitsivitsinni sulisut tamaavissinnut qujanaq utoqqartagut meerartagullu paarilluarsimagassigit.
Neriuppunga ukiortaaq 2022-imi tamatta ajunngitsumik angusaqarluarlutalu atussagipput, tamassi ukiortaami pilluaritsi.