airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Borgmester Ane Hansen-ip Covid-19 pillugu oqaaseqaataa sisamanngorneq 5. august 2021.

5. august 2021

 

”Asasakka Kommune Qeqertalimmi innuttaasut.

Neriorsuutigisimavara nutaarsiassaqalerpat nutaarsiasseeqqikkumalluta Corona pillugu, aatsaannguaq Naalakkersuisut siulittaasuat, Nunatta Nakorsaanera taavalu Peqqissutsimut Naalakkersuisoq tusagassiortunik katersortitseqqammerput, tassanilu paasisarput unaavoq, qujanartumik ullumikkut maani  kommunitsinni nassaartoqaqqissimanngitsoq, kisianni suli misissuinerit ingerlammata naalarulukkallarpugut, taamaattumik innuttaasut qinnuigissavakka mianersorluinnarluta ingerlanerput suli attatiinnaqqullugu, tunillatsissimasut suli amerlaqimmata, aammalu suli tunillaasinnaanermik periarfissat annertummata.

Nuannilaartunnguamik taasaqarusuppunga siullermik, sapaatip akunnera kingulleq meeqqeriviit marluk Aasianni matusimavagut, Meeqqerivik Kulloq Meeraaqqerivik Vâvalu. Ullumikkut misissuinerit killiffiat paasisagullu tunngavigalungit, Meeraaqqerivik Vâva aqagumiit ammarsinnaanngorpoq tassani sulisut tamarmik, meeraatillilu tamarmik misissorneqarneri naammassimmat aammalu tunillatsittoqarsimanani, eqqiaqqissaarneqarnera meeqqeriviup naammassimmat taamaattumik aqagumiik ammaqqissinnaalerpoq. Kullumut tunngatillugu mississueqqissaarnerit suli ingerlanneqarmata, tamakkiisumik ammanngikkallarparput, eqqiaqqissaarnera naammassinikuuvoq aamma ulloq taanna matunerani meeqqerivimmiissimanngitsut tappikani aqaguminngaanniit takkussinnaapput, kisianni naatsorsuutigilluinnarparput, sapaatip akunnerata tullianinngaanniittamakkiisumik ammassasoq.

Aasianni misissortittussat amerlaqimmata aammalu peqqinnissaqarfiup misissuinera arriilaarmat kommunimiit neqeroornikuuvugut ikiuukkumalluta, pisariaqartippassuk testcenterinik annertunerulaartunik, inunnik amerlanerulaartunik tigusisinnaaneq eqqarsaatigalugu ikiuukkumalluta nalunaarfiginikuaagut, aamma ullaaq manna Qeqqata Kommuniata borgmesterialu marluulluta atsioqatigiilluta, Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigalugu ikiuunnissamik piareersimalluta pisariaqartippassuk, aamma suli taamatut ikiuunnissamik  pisariaqartitsippata piareersimavugut ikiuutissalluta, kommuniminngaanniit sulisugut allalu ikiortigalugit.

Ulluni kingullerni maluginiarpara SIK malillugu aningaasarsiallit eqqarsaatigalugit angerlartitaanertik ilaasa atupilooraat, komumininngaanniit sulisugut aaqqiiviginikuaagut, aallaqqaataaniilli napparsimasutut angerlartitaapput, taannalu malillugu aningaasarsiaat aaqqinneqarlutik, aqagu pilersaarutigivarput aqaguminngaanniit sulititsisut namminersortut maani Aasianni attaveqarfigiumaarlutigit, periarfissanik assigiinngitsunik ikiuunnissamut, qinaaseqatigiinneq ingerlakkumallugu, tassa sapinngisamik sukkanerusumik misissuinerup ingerlanissaa kissaatigisorujussuuarput, sivisunerusumik misissuinerit ingerlaneri aamma aningaasarsiornitsinnut attuisorujussuummata aammalu innuttaasut aningaasarsiornerinut, ingammik SIK malillugu aningaasarsiallit eqqarsaatigalugit, tassani kommuniminngaanniit ikiuukkusuppugut soorlu oqaatigereeringa aallaqqaataaniik.

Piffissaq una iluatsillugu innuttaasut ikiuulluartut utoqqaat illuani sulisorpassuatta karantænerlutik angerlarsimaannartariaqarnerisa nalaani ikiuutut suliffeqarfinniit allaniit, nammineq kajummitsiminnik suleqataasut takanani, uummammik pisumik qutsavigerusuppakka, assorujussuaq qujanarpoq taamatut ikiuuteriataarnissamut periarfissaqarnersi.

Massakkut Qasigiannguani  tunillatsisimasumik peqalernikuummat,  aamma nalunngilarput tunillatsissimasoq siuleq tusarlugu qanoq annilaarnartigisartoq, ilisimavarput qanoq annilaarnerup pianik qanoq qisuariaatsit assigiinngissinnaatiginersut, tamanna pillugu aamma taakani sillimaqqissaarpugut, sapinngisamillu siammatsaaliuineq sapinngisarput tamaat, sulisutta taakani isumagivaat.

Ullumikkut takuara tunillatsissimasoq taakani saqqummertoq, aamma tupinnanngitsumik kiserliorneq misigingaa, aammalu kanngusunneq misigalugu. Kisimiinngilatit aamma kanngungissanngilat, kikkulluunniit tamarmik tassannga nualluummik eqqorneqarsinnaammata taamaallaat sianigisassarivat tuniluutinnginnissaanut suleqataanissat, inassutigineqartut, angerlarsimaannaqqusinerit allallu malissallugit, peqqissilluarnissarnik kissaappakkit.

Aammalu Aasianni nualluummik tunillatsittortagut aamma tamaasa peqqissilluarnissaanik kissaappakka, angorusuttorujussuuarput, tuniluunnerup siammaappallaannginnissaa, taamaattumik kikkut tamaasa kissaateqarfigissavagut malitassat malissigit, pisiniarfiliarussi tamarsuassi pinnasi immaqa ilaqutarsi ataaseq, inuit katersuuffiannut amerlasuunut katersuunnasi, imerniartarfimmiinnissaraluit kinguartissigit, aamma ulluni qanittuni atualeqqaartoortitsinerit ingerlanneqartussaammata, uangullu aamma Kalaallit nuannarisorujussuugatsigu kaffesortitsilluta, ullorsiorluta, taakkua allatut ajornartumik tunuarsimaarfigisigit, tuniluunnerup siammaappallaannginnissaanut aqqutissiueqataalluta, peqqissallarutta tamatta tamakkua kingusinnerusukkut aalluteqqilerumaarpagut.

 

Tamassi ajunnginnerpaamik kissaappassi.”