Inuiaat kulturiat oqaluttuarisaanerallu (BA)

Kulturi aamma inuiaqatigiit oqaluttuarisaanerat soqutigivigit, kiisalu pineqartuni ingerlatsitseqqiinermik suliaqarusuppit?
“Kulturimik aamma inuiaqatigiit oqaluttuarisaanerannik ilinniagaq kultureqarnikkut inuiaqatigiinnilu pissutsit oqaluttuarisaanermut sanilliullugit siamasissumik ilinniarfiuvoq” - Pelle Tejsner, immikkoortortaqarfimmi pisortaq

Issittoq qitiutinneqarpoq, tamatigulli nunarsuarmi tamarmi apeqqutit ilisimatusarnerlu tunuliaqutarineqartarput.
Ilinniarnerit tassaapput bachelorinngorniarneq (ukiut 3) kandidatinngorniarneq (ukiut 2).

Oqaluttuarisaaneq aamma antropologi ilinniakkami ilaapput. Taakku saniatigut inuiaqatigiilerinermut itsarnisarsiornermullu tunngasut sammineqartarput. Oqaluttuarisaanermi antropologiimilu nunarsuarmi tamarmi pissutsit sammineqartarput, kisianni ilinniarnerup ingerlanerani sumiiffiit kalaallinut qaninnerit sammineqarnerulersarput, kisianni tamatigut nunarsuarmi tamarmi pissutsit kiisalu ilisimatusarnerit tunngavigalugit ilinniarneq ingerlanneqartarpoq.
Ilinniarnermi sammiviit marluk akornanni toqqarsinnaasat tassaavoq: Inuiaat kulturiat aamma oqaluttuarisaaneq ukiunik tallimanik sivisussuseqartumik ilinniarneq, inuup ineriartorneranik ilisimatusarneq aamma oqaluttuarisaaneq assigiimmik sammineqarput, imaluunniit oqaluttuarisaaneq pillugu ilinniarneq tassunga ilanngullugu fagi ilinniarnertuunngorniarfimmut naleqquttoq (kalaallisut assersuutigalugu).
Taaneqartoq kingulleq tassaavoq ilinniagaq faginik marlunnik ingerlatsiviusoq, taannalu ukiunik tallimanik sivisussuseqarpoq (fagi pingaarneq ukiut 3½, fagip aappaa ukiut 1½), tamannalu ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsisunngornissamut tulluarsagaalluni aaqqissuussaavoq.

Immikkoortortaqarfimmut kandidatitut ilinnialernissamut allatsissagaani, tamanna sioqqullugu B.A.-graditut instituttimi, nunaniluunniit allani assingusumik qaffasinnerusumik ilinniarsimasariaqarpoq, tassani uku fagit (soorlu, ilaatigut karakterinik nuussinikkut) ilaasariaqarput: 1. oqaluttuarisaanikkut periutsit; 2. Antropologiimi periutsit; 3. inuit kulturiat I aamma II; 4. nunarsuarmi oqaluttuarisaaneq I aamma II; 5. Kulturikkut inuiaqatigiilerinikkullu oqaluttuarisaanermik misissueqqissaarneq; 6. isumassarsiat oqaluttuarineqarnerini aamma Ilisimatusarnernit atuagarsornerit; 7. Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera aamma ilinniakkamik ilinniartitsinerup siunertaata isumaatalu ilinniarnerat; 8. bachelorprojekt, soraarummeertitseriaaseq a. atorlugu soraarummeernertaqarluni (Katillugit 140 ECTS-points).

Instituttini allani ilinniartut, ilinniakkami ilaat instituttimi ingerlannissaat kissaatigippassuk, immikkut ittumik piumasaqaatit:

Tamanna ilinniartitsiviusumi inissaqarpat taamatullu fagimi/fagini neqeroorutaasuni oqaatsitigut malinnaasinnaappata, instituttini allani kandidat-/M.A.-mi ilinniartut, kandidatitut ilinniakkami ilaat Inuiaat Kultureqarneranni Oqaluttuarisaanerannilu Immikkoortortami ingerlannissaanik kissaateqartut immikkut akuerisaanissamut piumasaqaateqanngilaq.

Ilinniartitsinermi oqaatsit atorneqartut paasisinnaanngikkunikkit, tuluttullu oqaatsit qaffasissuseq aalajangersimasoq atorlugu immikkoortortami ilinniartitsisumit siunnersorneqarsinnaappata, kiisalu institutterisaat ilinniartitaanikkut assingusumik ingerlataqarpat, instituttinit allaniit kandidat-/M.A.-mi ilinniartut kandidatitut ilinniakkami ilaat Inuiaat Kultureqarneranni Oqaluttuarisaanerannilu Immikkoortortami ingerlannissaanik kissaateqartut, qinnuteqaataat Ilinniarnermut ataatsimiititaliamit suliarineqarsinnaavoq.

Ilinniakkamik imaluunniit ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqassaguit imminut sullinnermut toorsiffissaq sungaartukkut qarasaasiakkut/internettikkut tassani quppernermi qulaani saamiatungaaniittukkut ”Maana qinnuteqarit”-kut qinnuteqassaatit. Imminut sullinnermi periarfissat atussagukkit nammineq inuttut MitID-nnut isissaatit.

Uku atussavatit

• MitID
• Pappilissat ilinniagarisimasamut tunngasut (meeqqat atuarfianni karakteerinut uppernarsaatit atuutinngillat 2007-ip kingorna meeqqat atuarfiannit atuarunnaarsimaguit)
• Suli meeqqat atuarfianniikkuit karakteerit kingulliit allattorsimaffiat atussavat.

Uku atussanngilatit

• Kuisinnermut allagartaq
• Najugaqarnermut uppernarsaat
• Nunatsinni meeqqat atuarfiannit karakteerinut/angusanut uppernarsaatit (2006-ip missaanit ulloq manna tikillugu karakteerit pisortat paasissutissaasivianniipput).

Malugiuk
Karakteerit marlussuit amigaatigigukkit imaluunniit meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnerni angusisimanngikkuit Majoriat tamarmik piginnaanngorsaanissamik neqerooruteqartarput.

Najukkanni Majoriamit qinnuteqarnissannut ikiorneqarsinnaavutit, aamma allatut siunnersorneqarnissannut ikiuisinnaapput.

Ilinniartunut inissiamik pinngitsoornak neqeroorfigineqarnissat naatsorsuutigisinnaannginnakku maluginiassavat. Ingerlaannartumik ilinniartunut inissiamik tunineqanngikkuit Majoriami immikkut qinnuteqartariaqassaatit.

Immikkut ittumik pisoqartillugu pappialatigut qinnuteqarfissamik najukkanni Majoriamit tunineqarsinnaavutit. Qarasaasiakkut/internettikkut qinnuteqarsinnaanngikkuit najukkanni Majoriaq attavigiuk.

Qinnuteqaatit Ilisimatusarfimmit suliarineqassaaq, ilinniagaqarnersiuteqarnissamut qinnuteqaatit Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmit suliarineqassalluni, kisianni taakku tamarmik Ilisimatusarfimmit allaffissornikkut aqunneqassapput.

nalunaarfigineqassaatit akuerisaasimanerlutit imaluunniit akuerisaasimannginnerlutit.

Eqqaamallugu ilumut ilinnialerniarlutit nalunaarutigissagakku.

Qinnuteqarnerpit nalaani suli soraarummeersimanngikkuit akuerineqarsinnaavutit soraarummeerninni angusisimanissat piumasaqaatiginerqarluni.
Eqqaamallugu soraarummeersimanermut uppernarsaat nassiunneqassammat kingusinnerpaamik juunip 29-ani.

Ilinniarnerup qaqugu aallartinnissaa, ilinniagaqarnersiutit il.il. pillugit kigusinnerpaamik 15 januaari Iliisimatusarfimmit ilisimatinneqassaatit.

Ilinniarnermik aallartiffik
Ilinniagaq ingerlaavartumik 1 septembari

Neqeroortoq
Ilimmarfik

Aningaasaqarneq
Sullissivik aqqutigalugu ilinniarnersianik ilinniarninni qinnuteqarsinnavutit

Suliffimmik misiliinermi pissutsit
Suliffimmik misiliissanngilatit

Piginnaasat qaffasissusaat
Ilinniagaq inuunerup ingerlarngani ilinniarnermi piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 7 inissisimapput. Piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 1-mit 8-mut qaffasissuseqarput atuartitsinermullu pissarsiassatut naatsorsuutigineqartut nassuiarpaa. Atuaqqinnerugit .Ingerlaqqiffiusumik inersimasunik ilinniartitaanermi piginaasat qaffasissusaat

Siunissami periarfissat / Suliffiusinnaasut
Kulturi aamma inuiaqatigiit oqaluttuarisaanerat pillugit kandidatinngorsimaguit sulilersinnaavutit ukunani:

• GUX-imi kulturilerinermik oqaluttuarisaanermillu ilinniartitsineq (ilinniarnertuunngorniarfimmut naapertuuttumik saniatigut ilinniagaqaruit (sidefag))
• Toqqorsiviit, katersugaasiviit il.il.
• Tusagassiiviit atuakkiorfiillu
• Takornariaqartitsineq suliffiillu allat kulturimut tunngasunik saqqummiisinnaanermik pingaartitaqartut
• Pisortaqarfiit
• Qaffasinnerusumik ilinniarfinni ilinniartitsineq ilisimatusarnerlu

Ilinniarnermik aaqqissuussineq
https://da.uni.gl/media/ocfbeqed/kultur-samfundshistorie-studieordning-kandidat.pdf

Isumaqaruit Ilisimatusarfiup akuerineqarnissannik aalajangiinera maleruagassanik unioqqutitsisinerusoq maalaarsinnaavutit. Maalaarut allaganngorlugu nassiutissavat ilinniartunik kiffartuussivimmut: studieadm@uni.gl. Maalaarut tunngavilersussavat tunniutissallugulu kingusinnerpaamik aalajangiinerup nalunaarutigineqarneraniit sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit.