Nalinginnaasumik paasissutissiineq
Ilinniagaqarnersiutit tassaapput tapiissutit ilinniartuuguit qinnuteqaatigisinnaasatit. Taakku tapiissutaapput ilinniartuuninni aningaasaqarniarninnut tapertaasussat. Ilinniagaqarnermut tapiissutit makkuusinnaapput:
- Aningaasat ikiorsiissutit
- Ilinniartuunermi akissarsiat
- Ilinniagaqarnermi taarsigassarsiat
- Akiliunneqarluni angalanerit
- Usinik assartuussinerit
- Meeqqanut tapiissutit
- Atuakkanut tapiissutit
Pingaaruteqarpoq ilinniartinnak piumasaqaataasut atugassarititaasullu, ilinniarnermut ilinniagaqarnersiutillu pillugit maleruagassanut iluamik paasisimasaqarnissaq.
Malugiuk
Nunami allami ilinniagaqarniarlutit ilinniagaqarnersiutinik atuarnermullu akiliutinut tapiiissutinik qinnuteqarniaruit, immikkut akuerineqarnissamik qinnuteqaasiussaatit.
Piumasaqaatit
Kalaallit Nunaanni ilinniarniaruit ilinniagaqarnersiutinik pisinnaavutit:
- Danskisut innuttaassuseqaruit
- Kalaallit Nunaanni nunaqavissuuguit
- Ilinniakkamut akuerisaasumut akueritissimaguit
Danmarkimi ilinniarnissamut ilinniagaqarnersiutinik pisartagaqarusukkuit:
- Danskisut innuttaassuseqaruit
- Qinnuteqarnerni ukiuni 5-ni imaluunniit ukiuni 10-ni nunatsinni aalajangersimasumik najugaqarsimanissat aamma 18-nileereernerup kingorna annerpaamik ukiunik pingasuni Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimaneq
- Ilinniakkamut akuerisaasumut akueritissimaguit
Danskit SU-annik tunineqarsinnaanngikkuit, Danmarkimi ilinniarnissannut Kalaallit ilinniarnersiutaanik pisinnaatitaanermut qinnuteqarsinnaatitaavutit piumasaqaataatinik eqquutsisisimaguit.
Danmarkimi ilinniagaqartilluni Kalaallit ilinniagaqarnersiutaannik qinnuteqartariaqarnissaq naliginnaasuunngilaq, Danmarkimi ilinniakkanut amerlanernut qallunaat SU-annik pisinnaagavit.
Danmarkimili ilinniarnerit ilaannut Kalaallit ilinniagaqarnersiutaannik qinnuteqarnissaq pitsaanerusarpoq.
Makkua eqqarsaatigalugit:
- Ilinniakkat immikkut piumasaqaatitallit - 'Ilinniakkat immikkut piumasaqaatillit' ataani annertunerusumik takusinnaavat
- Inuusuttut 20-t inorlugit ukiullit ilinniarnertuunngorniarfinni atuarniartut, inuussutissarsiutinik ilinniagaqarniartut imaluunniit ilinniarnertuunngorniarfinni ilassutaasumik ilinniagaqarniartut
Kalaallit Nunaata avataani ilinniarniaruit Kalaallit Nunaanili najugaqarnak ilinniagaqarnersiutinik pisinnaavutit:
- Danskisut innuttaassuseqaruit
- Minnerpaamik ukiuni 10-ni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqareersimaguit annerpaamillu ukiuni 3-ni 18-inik ukioqalereernerpit kingorna Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimaguit
- Ilinniakkamut akuerisaasumut akueritissimaguit
Ilinniagaqarneq imaluunniit inunnik isumaginninneq pillugit Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimaneq Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimanertut naatsorsuussaanngilaq 18-ileereernerup kingorna.
Nunani allani (Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata avataani) ilinniagaqarnermut ilinniagaqarnersiuteqarsinnaavutit:
- Danmarkip naalagaaffiani innuttaaguit aamma
- ilinniarfimmi pisortanik akuerisaasumi tiguneqarsimaguit atuarlutillu
Aammalu imatut inissisimaguit:
- Qinnuteqarnerup nalaani Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqaruit minnerpaamillu tamanna sioqqullugu Kalaallit Nunaanni ukiuni 5-ni najugaqareersimaguit,
- imaluunniit minnerpaamik ukiuni 10-ni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqareersimaguit annerpaamillu ukiuni 3-ni 18-inik ukioqalereernerpit kingorna Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimaguit
Ilinniagaqarnermik ingerlatsineq
Tapiissutinik pisartagaqassaguit, ilinniakkamik ingerlatsisariaqarputit.
Imatut isumaqarpoq:
- atuartitsinernut pinngitsoorani peqataaffigisassanut malinnaasussaavutit
- misilitsittarlutillu inaarutaasumik misilitsittassasutit
- allaaserinninnermi sulianik tunniussisassasutit
- pinngitsoorani atuartitsinernut takkuttarnissamut piumasaqaatit naammassisassagitit
Ilinniakkami ingerlatanni pinngitsoorani peqataanissamut piumasaqaateqartoqanngippat suli ilinniagaqarnermik ingerlatsinertut nalilersorneqartarpoq. Taamaammat ukiup affakkaarlugit SU-mik pisartagaqarnermut uppernarsaammik tunniussinikkut Ilinniakkamik ingerlatsinerit uppernarsartassavat
Kikkut ilinniakkamik ingerlatsinerit nalilissavaat?
Aqqutissiuisuit imaluunniit ilinniarfigisavit ingerlaavartumik ilinniakkamik ingerlatsinnerit nalilersortassavaat.
Napparsimaneq peqqutigalugu takkutinngitsooruit
Sivisuumik napparsimalissagaluaruit tamatigorluinnangajak ilinnut namminermut ilinniarnernullu kinguneqartussaavoq. Taamaammat napparsimalerlutit paasigukku piaarnerpaamik ilinniarfigisat paasitipallattariaqarpat. Ilinniakkamik ingerlatsinissamut piumasaqaatit naammassisinnaanngikkukkit, ilinniarfivit ilinniakkamik ingerlatsinerit pillugu uppernarsaatinik pinissaata tungaanut ilinniagaqarnersiuteqarnerit unitsinneqarsinnaavoq.
Ilinniakkat ilinniagaqarnersiuteqarfiusut
Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanermut ataatsimut ilinniarninni ilinniagaqarnersiuteqarsinnaavutit. Tamatuma kingorna ilinniagaqarnersiuteqarnissamut piumasaqaataavoq ilinniakkap siusinnerusukkut ilinniagarisimasamut pissusissaatut nangitsineruppat suliaqarfiusullu pineqartup iluani qaffasinnerusumiittussaappat.
Immikkulli ittumik pisoqartillugu inuussutissarsiummik ilinniarnertut qaffasitsigisumik inuussutissarsiornermut ilinniarnissamut allamut ilinniagaqarnersiuteqarnissamut qinnuteqartoqarsinnaavoq, imaappat:
- ilinniakkamut tunngatillugu annertuumik suliffissaaleqisoqarnera pissutigalugu suliffissarsisinnaanngikkuit imaluunniit
- Kalaalit Nunaanni ilinniarniakkamut tunngatillugu sulisussaaleqisoqarpat
Ilinniakkanut assigiinngitsunut pingasunut ilinniagaqarnersiutinik pisinnaavutit:
Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit
- Inuussutissarsiutinut ilinniakkat akunnattut
- Inuussutissarsiutinut ilinniarnerit tamakkerlugu ilinniartutut akissarsiaqassaatit
- EUD-t ilaanni aningaasatigut ikiorsiissuteqartitsisoqarpoq (stipendium), assersuutigalugu ilinniarnermi suliffimmik misiliititaaleruit.
- Ilaannilu EUD-ni ilinniarnerup ingerlarnga tamaat aningaasatigut ikiorsiissutisisassaatit, assersuutigalugu isumaginninnermut ikiortitut ilinniarniaruit.
Ilinniagaqarnissamut piareersarluni ilinniartitaanerit
- Ilinniagaqarnissamut piareersarluni ilinniarnerit tassaapput ilinniarnertuunngorniarfiit (GUX)
- Ilinniagaqarnissamut piareersarluni ilinniartoq qaffasinnerusumik ilinniartitaanermut piginnaanngorsarneqassaaq
- Ilinniagaqarnissamut piareersarfimmi ilinniarnerit tamakkerlugu aningaasatigut ikiorneqassaatit
Ingerlariaqqiffiusumik ilinniartitaanerit
- Ingerlariaqqiffiusumik ilinniartitaanerit teoriimut tunngasunik ilinniarnerupput
- Ingerlariaqqiffiusumik ilinniartitaaninni aningaasatigut ikiorserneqassaatit qiortartakkat atorlugit
Akigititat
Ilinniagaqarnersiutinik pissarsinissannut qassinik ukioqarnersutit, suna sumilu ilinniarnerit apeqqutaapput.
Ilinnialernissamut piareersarluni ilinniartitaanerit
- 18-it sinnerlugit ukioqaruit, qaammammut 5.000kr. pissarsiarisassavatit
- 18-it inorlugit ukioqaruit, qaammammut 2.400 kr. pissarsiarisassavatit
- Danmarkimi ilinniaruit, qaammammut 5.100 koruunit pissarsiarisassavatit, SU-miit ilinniagaqarnersiuteqarsinnaanngikkuit.
Malugiuk
Ilinniartut ineqarfiini ineqartunut 18-it inorlugit ukiulinnut ineqarneq nerisaqarnerlu akeqanngilaq.
Ilinniartut ineqarfianni nerisitsisoqartanngippat, qaammammut nerisassarsiutissanik 1.650 kr.-inik imaluunniit 1.000 kr-nik tunineqartassaatit.
Kalaallit Nunaanni taamaallaat atuuppoq.
Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit
Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerni ilinniartut praktikkerfimminnit akissarsiaqartarput. Akissarsiat praktikkerfimmit praktikkerfimmut assigiinngissinnaapput, taamaakkaluartorli inuussutissarsiummik ilinniakkanik peqarpoq qaammammut stipendianik pisartagalinnik.
Inunnik isumaginninnermut ikiortit aamma peqqinnissamut ikiortit ilinniagaqarnersiutinik ilinniarnertik tamaat pissarsisarput. Ilinniarneq tamaat qaammammut 5.000 kr pissarsiarisarpaat.
Ingerlariaqqiffiusumik ilinniartitaanerit
- Kalaallit Nunaanni ilinniaruit qaammammut 5.000 kr. pissarsiarisassavatit
- Danmarkimi ilinniaruit qaammammut 5.100 kr. pissarsiarisassavatit, SU-mit ilinniagaqarnersiutisisanngikkuit
- Nunani allani ilinniaruit qaammammut 5.600 kr pissarsiarisassavatit
Malugiuk
Ilinniagaqarnersiutit qaammatit tamaasa siumoortumik tunniunneqartarput. Assersuutigalugu augustip aallartinnerani ilinniakkat aallartikkukku, taava juli naappat ilinniagaqarnersiutitit tunniunneqassapput.
Qinnuteqarneq
Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarneq
Ilinniagaqarnersiutinut qinnuteqarnissannut marlunnik periuutsinik iliorsinnaavutit:
MitID-qaruit
MitID-qaruit sullissivik.gl aqqutigalugu toqqaannartumik qinnuteqarsinnaavutit
Qulaatungaani imminut kiffartuunneq tooruk MitID-llu atorlugu iserlutit, taava aallartissaatit.
MitID-qanngikkuit
MitID-qanngikkuit piffinni Majoriaq attavigissavat qinnuteqaasiorninni ikiorsinnaavaatit. Eqqaamallugu registerindsigt-imiit uppernarsaatinik ilanngussissagavit, uani aasinnaavat.
Ilinniagaqarnersiutinik ukioq taanna ilinnialernissanni kingusinnerpaamik ulloq 1. marts qinnuteqareersimassaatit.
Kalaallit Nunaanni nakorsaatit katsorsartinnerillu akeqanngillat
Ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqassaatit sapinngisamik 1. marts tikitsinnagu ukiumi tassani ilinnialerfissanni.
Kalaallit Nunaanni nakorsartinnerit nakorsaatillu akeqanngillat.
Danmarkimi ilinniagaqarneq
Danmarkimi ilinniarusukkuit, taava nammineerlutit:
Danskit SU-annik, ilinniarfimmit tigusaareernerup kingorna aammalu kingusinnerpaamik ilinniarnerup aallartinnginnerani qaammat ataaseq sioqqullugu qinnuteqarsinnaavutit.
Danskit SU-annik qinnuteqarniarnermi MitID-qaqqaassaatit. Danmarkimi ilinniartuuguit, katsorsartinnernut nakorsamit innersuussaasunut assigiinngitsunut tapiiffigineqarsinnaavutit assersuutigalugu tassanngaannartumik kigutilerisumiittariaqarnermut, tarnip pissusaanut ilisimasalimmut ikiortiserinermut, nakorsaatinullu.
Tamatuma saniatigut ingerlariaqqiffiusumik ilinniagaqarnermi 1.100 koruuninik atuakkanut tapiiffigitittoqartarluni.
Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqarneq
Kalaallit Nunaata avataani ilinniarnermik inissisimasumik ilinniagaqarnersiutinik/immikkut ittunik tapiissutinik qinnuteqarniaruit uani qinnuteqarsinnaavutit: Danmark-imut nunanut allanut ilanngullugu ilinniagaqarnersiutinut/immikkut tapissutinik qinnuteqaat
Nunanut allanut, Danmark ilanngullugu ilinniagaqarnersiutit pillugit qinnuteqarnermi immersugassamut ilitsersuut
Inissisimanerit apeqqutaatillugu, immersuiffissap sumut nassiunneqarnissaa assigiinngitsuusinnaavoq:
• Kalaallit Nunaanniikkuit qinnuteqarnermut immersuiffissaq Kalaallit Illuanut nassiutissavat
• Danmarkimiikkuit qinnuteqarnermut immersuiffissaq Kalaallit Illuanut nassiutissavat
• Nunani allaniikkuit qinnuteqarnermut immersuiffissaq Kalaallit Illuanut Københavnimiittumut siunnersuisartunut nassiutissavat
Danmarkimi Kalaallit Illuisa adressii kipparissumi talerpiup tungaani takusinnaavatit.
Immikkut akuerineqarnissamik qinnuteqarneq
Ilinniagaqarnersiutinik pisinnaaninnut malittarisassaqarpoq eqquuttariaqartunik. Ilaannikkulli pissuteqartoqartarpoq malittarisassanit immikkut ittunik akuerineqartariaqartunik.
Qinnuteqarneq
Malittarisassamut ataatsimut naleqquttumik Immikkut akuerineqarnissamik qinnuteqarniaruit aammalu qinnuteqarnissannut tunngavissanik pitsaasunik tunngavitsialaasunillu peqaruit Immikkut akuersissuteqartarnermut ataatsimiitsitaliamut qinnuteqaammik allagaateqassaatit.
Immikkut akuerineqarnissamik qinnuteqarnissamut immersugassanik marlunnik assigiinngitsunik peqarpoq:
Nalunaarusianut sinneranut immikkut immersugassaqanngilaq.
1. Qinnuteqaat word-dokumentinngorlugu allassavat ilanngussassanullu ilanngullugu scannerlugu.
2. Paasissutissat pisariaqartut, uppernarsaallunilu atsiornerit naqissusiinerillu ilinniagaqarfissanniik pissarsiarinissaat nammineerlutit akisussaaffigivat.
3. Ilaatigullu nunami tassani ilinniakkap pisortatigoortumik akuerineqarsimaneranut uppernarsaatit pissarsiarisussaavatit, aamma ilinniarfimmut qinnuteqaammik nassiussereersimassallutit.
Uppernarsaatissat tamakkerukkit qinnuteqaat Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmut usf@nanoq.gl -imut nassiutissavat.
Malugiuk
Immikkut ittumik akuerineqarnissaq pisinnaatitaaffiginngilat.
Immikkut akuersissuteqartarnermut ataatsimiitsitaliaq ataatsimeereerpat qinnuteqaatinnut atatillugu allakkatigut akissummik nassinneqassaatit. Immikkut akuersissuteqartarnermut ataatsimiitsitaliaq qaammatit tamaasa ataatsimiittarpoq.
Atuarnermut akiliutit misissukkit
Ilinniagariumasannut akiliutit nittartakkat misissornerini eqqaamasariaqarpat "International Students"-inut akigititaasut ujartussagakkit, taamaanngippat akit appasippallaat tunniunneqassammata.
Aammattaaq universitetit ilinniarfiillu aalajangersimasut "ataatsimut neqeroorutinik" nalunaarsuisarneri eqqumaffiginiassavat, tamakkua atuartitaanermut akiliutit (tuition), ineqarnermut akiliutit, sillimmasiinerit (medical) sunngiffimmilu sammisassanik atuinermut ataatsimoorullugit akinik imaqartarput.
Taamaattoqartillugu atuarnermut akiliutit kisiisa Namminersorlutik Oqartussanut akilertissinnaavatit, eqqaamassavallu Namminersorlutik Oqartussanut akilertinniakkanniit aningaasartuutissat allat peernissaat.
Nunani allani ilinniarnerit
Kalaallit Nunaat aamma Danmarkip avataani ilinniarniarnermut immikkut akuersissuteqartoqarnissaanut qinnuteqartuartasaaq.
Nunani allani akiliilluni ilinniakkamik aallartinnissat kissaatigigukku, ilinniarnermut aningaasartuutit Namminersorlutik Oqartussanut aningaasatigut taperserneqarnissannut immikkut akuerineqarnissannut qinnuteqarsinnaavutit.
Ilinniarnermut aningaasartuutinut tapiissutit ukiumut annerpaamik 100.000 kr.-iusinnaapput.
Qiortagaqarluni ingerlatsineq
Qaffasinnerusumik ingerlaqqittumik ilinniagaqaruit qiortagaqartitsilluni aqqissuussaq ilinnut atuutissaaq.
Qiortartagaq tassaavoq ilinniagaqarnersiutinnik aqutsinissannut atortorisinnaasat. Qiortartagaq ilinniartumut ataatsimut 82-inik qiugassanik imaqarpoq, taamaattup ataatsip naligaa qaammat ataaseq ilinniagaqarnersiuteqarnermik. Tamannali isumaqanngilaq qiugassat 82-it ilinniakkamut ataatsimut ukiunik sisamanik sivisussusilimmut atorneqarsinnaasut.
Ilinniagaqarnersiutinik pisinnaavutit ilinniakkavit sivisussusaa naapertorlugu qaammatinillu 12-inik (”taamaatitsigallarnermik”) ilallugit.
Ilinniagaqarnermut piffissaliussaq qanoq annertussusilingaava?
Ilinniakkat tamarmik sivisussutsimikkut ukiunut aalajangersimasunut nalilerneqartarput. Ilinniakkap naammassinissaanut sivisussusuliinermik taaneqartarpoq. Taannalu toqqammavigalugu qiorsinerit amerlassusaat ilinniagaqartutut pisinnaasatit naatsorsorneqartarput.
Assersuut
Peqqissaasunngorniarneq ukiunik sisamanik sivisussuseqarpoq. Qaammatit 48-it naligaat qiugassat 48-it. Taakkua saniatigut taamaatitsigallarneq qaammatit 12-it ilanngunneqarpata qiugassat 60-it peqqissaasunngorniarnermi atorneqarsinnaapput.
Piffissaq ikiorsiissutinik pisartagaqarfiusoq
Ilinniagaq bachelorinngorniarnertaqarlunilu kandidatinngorniarnertaqartoq, ilinniakkatut immikkoortutut marluttut naleqarpoq, taamaattumik immikkoortut tamarmik qaavatigut 12-inik ilassuserneqartarput qiugassartalerneqarlutik. Ilassutitut qiugassat aatsaat pisariqartitsisoqalersillugu tunniunneqartarput, ilinniakkap sivisussutsimigut aalajangersagaanera kinguaattoornikkut qaangerneqarsimatillugu. Qiorsinissat ilinniakkamut aalajangersimasumut ilassutaasut ilinniakkamik allamik aallartitsinermi nuullugit atorneqarsinnaanngillat, taamatorpiarlu aamma bachelorimiik kandidatinngorniarnermut nassatarineqarsinnaanatik.
Qiorsinerit aningaasartaasa akiliutigineqarnerisa naatsorsorneqartarnerat
Qaammatit ilivitsukkaarlugit qiorsinerit naatsorsorneqartarput. Ilinniarnerup aallartinnerani ingerlaneranilu qaammatip akissarsiffissap ulluisa 15-iat sioqqullugu atualereersimaguit qiorsisinnaatitaavutit. Qiorsinerit qaammatikkaarlugit siumoortumik tunniunneqartarput.
Merit - Ilinniakkatigut piginnaasaqareerneq qiorsinissanik ikilisitsisarpoq
Ilinniagareriikkamiik pisortatigoortumik akuerasanik piginnaasaqareeruit (Merit), ilinniarnerit sivikinnerussaaq. Piffissarlu ikiorsiissutinik pisartagaqarfigisat aamma sivikinnerulissaaq. Assersuutigalugu qaammatinik arfinilinnik naleqartumik merit-eqaruit, ilinniarnerup naliginnaasumik sivisussusissaaniik piissavagut piffissarlu ikiorsiissutinik pisartagaqarfiusussaq qaammatinik arfinilinnik ilanngaavigalugu.
Piffissamik ikiorsiissutinik pisartagaqarfissamik sivitsuineq
Ilinniagaq naliginnaasumik piffissaliussaq qaamatit 60-it sinnerlugit sivisussuseqarpat, 82-inik qiugassartalik ilassuteqarfigineqarsinnaavoq. Tamanna assersuutigalugu nakorsanngorniarnermi atuuppoq. Ilinniarnerit unitsissagukku ilassutaasut atorunnaarsinneqassapput.
Qiorsinernik atuinngitsoorneq
Qiorsinerit pinngitsoortissinnaavatit kingusinnerusumilu atugassaangorlugit toqqorallarlugit. Qiorsinernik atuinngitsoorneq qiorsivissamik piffissamillu ikiorsiissutinik pisartagarfimmik allannguineq ajorpoq. Maluginiassavat qaammatini qiorsinernik atuinngitsoorfigisanni ikiorsiissutinik immikkut ikorsiissutinik aamma pisinnaassannginnavit (soorlu angalanernik akiliutsinnernut suliaritinnernullu aningaasartuutit assigisaallu).
Immikkut pisoqartillugu
Immikkut ittumik pisoqartillugu aqqutissiuisup ikiorsiissutinut killiussaq 82-inik qiorsinertalik qiorsinernik 12-nik ilasinnaavaa.
Tamanna imatut pisoqartillugu pisarpoq:
- Suliffeqarfiup aqunneqarneranut peqataasimaguit, ilinniagaqartut ataatsimiisitaliaani imaluunniit suliniaqatigiiffinni ilinniarfimmut attuumassutilinni
- Ilinniagaqartut akornanni inooqatigiinnermut ilinniagaqarnermulluunniit tunngassutilinnik suliaqarsimaguit
- Sivisunerusumi napparsimallutit uninngasimaguit, ilaquttanniluunniit qanigisanni napparsimasoqarpat toqusoqarpalluunniit
- Meerartaarnermut meeravissiartaarnermullu atatillugu qiorsinernik ilassutinik pisinnaatitaavutit meeraq tigummigukku atuanngiffeqarnallu
Elite Sport Greenland aqqutigalugu pitsaanersiukkatut timersornikkullu piginaasaqarluartutut ilinniagaqarnersiutinik aqutsisoqarfimmik akuerisaasumik ilinniagaqarnermi immikkut aaqqissuussamik ingerlataqaruit, qiorsinerit ilinniagaqarnersiuteqarnerup nalaani ilassserneqarsinnaapput.
Ilinniakkat immikkut piumasaqaatitallit
Ilinniakkat immikkut piumasaqaatitallit ilinniagaapput immikkut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaateqarfigisinnaasatit, illinniakkamik ingerlatserusukkuit.
Ilinniakkanut immikkut piumasaqqatitalinnut immikkut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarsinnaavutit, ilinniagaqarnerni annerusumik minnerusumilluunniit aningaasartuuteqartariaqassaguit.
Taamaammat ilinniakkanut aalajangersimasunut Namminersorlutik Oqartussat tapersersugaannut qinnuteqarsinnaavutit.
Ilinniagaq ingerlatassat allattorsimaffimmiippat stipendiamik ilassutaasumik qinnuteqarsinnaavutit.
Ilinniakkat immikkut piumasaqaatitallit sorliit atuarfigisinnaanerlugit link-ini ukunani takusinnaavatit:
Ilinniakkat Qallunaat Nunaaniittut tapiiggifineqarsinnaanngittut Namminersorlutik Oqartussaniit
Danmarkimi ilinniakkat danskit SU-vinit akuerisat ilaat Namminersorlutik Oqartussanit akuerineqarusussimanngillat naak danskit SU-vimit akuerineqarsimagaluartut.
Ilinniakkat makku Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit akuerineqanngillat:
Naammagittaalliorneq
Ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqaatinnut tamakkiisumik imaluunniit ilaannakuusumik itigartinneqarsimaguit naammagittaalliuuteqarsinnaavutit.
Naammagittaalliuuteqarniaruit allaganngorlugu naammagittaalliuuteqassaatit. Naammagittaalliuutinnut ilanngullugu itigartitsissut ilanngutissavat.
Nammagittaalliuutit Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nassiutissavat.
Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik
Postboks 1029
3900 Nuuk
ikin@nanoq.gl
Naalakkersuisoqarfimmit qinnuteqaatit tiguneqarneranit naammagittaalliuutivit suliarineqarnerata naammassineqarnissaanut qaammammik ataatsimik sivisussuseqarsinnaavoq. Naammagittaalliuutit naammassineqariarpat allakkatigut akissutisissaatit.
Qinnuteqarnissamut killissaliussat
Aalajangiinerup tiguneraniit kingorna naammagittaalliuuteqarnissamut kingusinnerpaamik sapaatit-akunneri arfinillit qaangiunneriniit naammagittaalliuteqassaatit.