Nalinginnaasumik paasissutissiineq
Ilinniakkat tapiiffigineqarnissamut immikkut piumasaqaatitaqartut tassaapput ilinniakkat ilinniarusukkukku tapiiffigineqarnissamut qinnuteqarfigisinnaasatit immikkut piumasaqaatitaqartut.
Immikkut tapiiffigineqarsinnaavutit ilinniakkanut immikkut piumasaqaatitaqartunut, taakkunani ilinniarninni immikkut aningaartuuteqartartussaagavit.
Taamaattumik aalajangersimasuni ilinniakkani ilinniarneqarsinnaasutut Namminersorlutik Oqartussat akuerisaanni ilinniarniarlutit ilinniagaqarnersiuteqarnissannut qinnuteqarsinnaavutit.
Inuutissarsiutinik ilinniartitaaneq tapiiffigineqarnissamut immikkut piumasaqaatitalik Danmarkimi (nunanilu allani sumiiffiit ilaanni) ilinniarsinnaavat.
Ilinniakkanut tapiiffigineqarnissamut immikkut piumasaqaatitalinnut immikkut ilinniagaqarnersiuteqarnissannut qinnuteqarsinnaavutit.
Taakkununnga ilinniakkanut ilinniagaqarnersiutinik immikkut tapiiffigineqarsinnaavutit, ilinniakkap ingerlannerani immikkut aningaasartuuteqartartussaanerit pissutigalugu.
Ingerlaqqiffiusumik ilinniakkat qinnuteqarfigisinnaavatit:
Qinnuteqarnissamut piumasaqaatit
Kalaallit Nunaata avataani ilinniarnermut ilinniagaqarnersiuteqarnissamut piumasaqaataapput:
Danskit naalagaaffianni innuttaassuseqarnissaq,
Qinnuteqarninni sivikinnerpaamik ukiuni tallimani Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimanissaq, imaluunniit Kalaallit Nunaanni ikinnerpaamik ukiuni qulini najugaqarsimanissaq ukiunilu amerlanerpaamik pingasuni avataani najugaqarsimanissaq.
Danskit ilinniagaqarnersiutaannik pisinnaanngikkuit, Danmarkimi ilinniakkannut kalaallit ilinniagaqarnersiutaannik qinnuteqarsinnaavutit.
Danmarkimi kalaallit ilinniagaqarnersiutaannik qinnuteqarnissaq nalinginnaasumik pisariaqartanngilaq, danskit ilinniarfiini amerlanerusuni danskit ilinniagaqarnersiutaannik ilinniagaqarnersiuteqarsinnaagavit.
Taamaattorli Danmarkimi ilinniakkat ilaannut kalaallit ilinniagaqarnersiutaannik qinnuteqarnissaq pitsaasuusinnaavoq.
Ukununnga atuuppoq:
Ilinniakkat immikkut piumasaqaatitallit - immikkoortumi 'ilinniakkat immikkut piumasaqaatitallit' annertunerusumik takukkit
Inuusuttut 20-t inorlugit ukiullit ilinniarnertuunngorniartunut, inuussutissarsiutinut ilinniagaqartunut ilinniarnertuunngorniarfimmut ilassutitut ilinniartunut.
Kalaallit Nunaanni najugaqarani Kalaallit Nunaata avataani ilinniakkanut ilinniagaqarnersiuteqarnissamut piumasaqaataapput:
Danskit naalagaaffianni innuttaassuseqarnissaq,
Qinnuteqarninni sivikinnerpaamik ukiuni tallimani Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimanissaq, imaluunniit Kalaallit Nunaanni ikinnerpaamik ukiuni qulini najugaqarsimanissaq ukiunilu amerlanerpaamik pingasuni avataani najugaqarsimanissaq 18.-ileereersimanermi.
Akiliilluni ilinniakkat
Nalinginnaasumik ilinniarfinnut namminersortunut allanullu pisortatigoortumik akuerineqarsimanngitsunut ilinniagaqarnersiuteqarsinnaanngilatit imaluunniit ilinniartitaanermut aningaasartuutinut tapiiffigineqarsinnaanngilatit.
Akiliilluni ilinniakkamik atuarusukkuit pisortanilu oqartussanit akuerineqanngippata, immikkut akuerineqarnissannut qinnuteqarsinnaavutit.
Immikkut qinnuteqaasiornissannut ilitsersuut uani nassaariuk.
Nunani allani (Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata avataani) ilinniagaqarnermut ilinniagaqarnersiuteqarnissamut piumasaqaataapput:
danskit naalagaaffianni innuttaassuseqarnissaq aamma
ilinniakkamut pisortatigut akuerineqarsimasumut tigusaasimanissaq ilinniakkamillu ingerlataqarnissaq
Aamma:
Piffissami qinnuteqarfimmi Kalaallit Nunaanni najugaqaruit aamma kingumut ukiuni tallimani najugaqarsimaguit,
imaluunniit Kalaallit Nunaanni ukiuni ikinnerpaamik qulini najugaqarsimaguit aamma 18-ileereernerup kingorna Kalaallit Nunaata avataani ukiuni amerlanerpaamik pingasuni najugaqarsimaguit
Akigititat
Ukiumut ilinniartitaanermut aningaasartuutit 75 %-iannut ukiumut tapiiffigineqarsinnaavutit annerpaamillu kr. 80.000. Ukiumut ilinniartitaanermut aningaasartuutinut annerpaaffissamik kr. 80.000-mik qaangiisunut 50 %-inik tapiiffigineqarsinnaavutit.
Ilinniartitaanermut aningaasartuutinut taakkununnga tapiissutinit taaneqartunit matussuserneqanngitsunut ilinniartitsinermut aningaasartuutinut taarsigassiisoqarsinnaavoq annertunerpaamik ukiumut kr. 60.000.
Malugiuk:
Ilinniartitaanermut aningaasartuutit akilernissaannut ukiumut annerpaamik kr. 100.000-nik tapiiffigineqarsinnaavutit.
- Taamaattorli tapiiffigineqarsinnaanngilatit Ilinniagaqarnersiuteqarnermut Naalakkersuisoqarfiup aningaasaqarnikkut suliffeqarnikkullu nalilersuutit naapertorlugit nalilerpagu, ilinniagaq pineqartoq Kalaallit Nunaannut naleqqutinngitsoq, imaluunniit Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut ilinniakkatut appasinnerusumik naleqartuusoq, ilinniakkanut allanut tapiiffigineqarsinnaasunut Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit ersarissumik appasinnerusumik naleqartoq
- Qiortakkanik pineq ajoruit
Ilinniakkami ilinniagaqarnersiuteqarfiusinnaasumi misilitsinnernut akiliutit tamakkiisumik akilerneqarsinnaaapput, aningaasartuutit pisortanit allanit akilerneqanngippata.
Attaveqaatitigut qinnuteqaatit nassiunniarukku (MitID-eqaruit)
Ingerlaqqiffiusumik ilinniarfinnut immikkut piumasaqaatitalinnut qinnuteqarniaruit quppernerup matuma qulaani toortagaq sungaartoq "Maana qinnuteqarit" aqqutigalugu nammineerlutit onlinekkut qinnuteqassaatit. Imminut sullinniaruit/web atorniarukku nammineq MitID-nnut isissaatit.
Qinnuteqaatinni ilanngussassat makku ilanngussatut ilanngutissavatit:
- Atualernissamut tigusaasimanermut uppernarsaat
- Immikkut aningaassalissutinut qinnuteqaat (skema)
Toortakkap sungaartup "Maana qinnuteqarit" toorneratigut qarasaasiakkut nammineerlutit immersuiffissamik immersuillutit aallartissaatit
Malugiuk:
MitID atorlugu qarasaasiamut isersinnaaguit qinnuteqaatigisat qarasaasiaq atorlugu taamaallaat nassiussinnaavat.
Ornigullutit qinnuteqaatit tunniukkiartorniarukku (MitID-eqanngikkuit)
Ilinniakkanut immikkut piumasaqaatitalinnut qinnuteqarniaruit qinnuteqarfissaq immersussavat.
Toortakkap sungaartup ”Ugguuna qinnuteqarit” atorneratigut imaaliorsinnaavutit:
- "Immersoruk anisillugulu" toorsinnaavat, immersugassaq onlinekkut immersornissaa anisinnissaalu kissaatigigukku (MitID piumasaqaataanngilaq)
- "Anisiguk" toqqassavat qinnuteqaat anisinniarukku, assannik immersorniarukku tunniunniarukkulu (MitID-qarnissaq pisariaqanngilaq).
Immersugassaq immersornikoq ilinniarfissannut tunniutissavat, ilinniarfissat illoqarfimmi allamiippat immersugassaq immersornikoq kalaallit illuannut tunniussinnaavat.
Qinnuteqaatinni ilanngussassat makku ilanngussatut ilanngutissavatit:
- Atualernissamut tigusaasimanermut uppernarsaat
- Immikkut aningaassalissutinut qinnuteqaat (skema)
Suliamut ingerlatseriaaseq
Kalaallit Illuata qinnuteqaatit tigussavaa, tamatumalu kingorna ilinniartunut aqqutissiussisumik attavigneqassaatit. Sapaatip akunneri marluk pingasut missaani utaqqisinnaavutit.
Allannguutit
Pingaaruteqarpoq Kalaalli Illuani ilinniartunut aqqutissiuussisoq attavigissallugu qinnuteqaatinni allanngortoqarpat qinnuteqaatinnut sunniuttoqarsinnaasumut.
Piffissaliussat
Ukioq naallugu ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqarsinnaavutit, kisianni sullissinissaq eqqarsaatigalugu Kalaallit Illuisa 1. marts kingusinnerpaamik qinnuteqaatit tigorusuttarpaat.
Maalaaruteqarneq
Qinnuteqaatinnut nassiussannut atatillugu ilinniarfeqarfiup aalajangigaa pillugu maalaaruteqarsinnaatitaavutit. Maalaaruteqarniaruit ilinnut aalajangiinerup kingorna sapaatit akunneri arfinillit qaangiutsinnagit maalaarutit mailikkut IKIN@nanoq.gl nassiutissavat.
Maalaarutinni ima iliussaatit:
- Aalajangiinermut sooq naammagittaalliuuteqarusunninnut nassuiaat allassavat
- Allagaatit attuumassutillit ilanngutissavatit